Poliittisten pääsuuntausten, kuten konservatismin ja liberalismin, lisäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa vilisee monia muita ismejä. Ne ovat ajankohtaisia aatteita puoluekentän eri kulmilla. Näitä ovat muun muassa anarkismi, feminismi, ekologismi, nationalismi ja monikulttuurisuus.
Ekologismi tunnetaan myös termillä vihreä aate, ja monikulttuurisuus toimii poliittisena näkökulmana lähes tulkoon nationalismin vastakohtana. Erilaisten poliittisten tunteminen on tärkeää kaikille, mutta erityisesti yhteiskuntatieteiden opiskelijoille ja poliittisten aiheiden parissa työskenteleville.
Tässä artikkelissa perehdymme keskeisiin pienempiin poliittisiin ideologioihin, jotka kietoutuvat niin monen suuren kuin pienemmän puolueen historiaan, kehitykseen ja nykypolitiikan näkökulmiin - kansalaisaktivismia, kulttuuria ja kansainvälistä näkymää unohtamatta!
Mitä on feminismi?
Feminismi ymmärretään usein yksinkertaisuudessaan naisten tasa-arvoa ajavana ideologiana. Koska feminismi on laaja käsite, joka ulottuu myös poliittisten aatteiden ulkopuolelle, on sen tarkka määrittely haastavaa. Perusperiaate on kuitenkin tasa-arvon edistämisessä.
THL (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos) määrittelee feminismin yhteiskunnallisena aatteena, joka keskittyy sukupuolittuneisiin valtasuhteisiin sekä niiden vaikutuksiin yhteiskunnassa ja ihmisten elämässä.
Feminismin synty ja kehitys on tapahtunut aalloissa - alkuperäisen tarkoituksen keskittyneen naisten oikeuksiin. Nykyään feminismi keskittyy laajemmin sukupuolten ja seksuaalisten suuntautumisten tasa-arvoon. Feminismiä onkin kritisoitu siitä, että kautta aikain se ei ole ollut täydellisen yhtenäinen aate.
Tänä päivänä länsimaissa tyypillisiä tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa sukupuolten väliset palkkaerot. Miehet ansaitsevat naisia enemmän - eikä tämä koske tutkimusten mukaan vain eroja mies- ja naisvaltaisten alojen välillä vaan myös samassa tehtävässä toimivan miehen ja naisen palkkaeroa.
”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, vaan ihmiskunnan kysymys.”
Minna Canth
Lisäksi puhutaan sukupuolittuneista rooleista, joita esiintyy yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Kyse ei ole aina niin sanotusta "mahdollisuuksien tasa-arvosta" vaan myös siitä, että samalla vaivannäöllä pitäisi päästä samoihin tuloksiin sukupuolesta riippumatta.
Tämän ideologian alaisuuteen lukeutuvia aatteita ovat esimerkiksi:
- Radikaalifeminismi, joka keskittyy patriarkaalisen sukupuolijärjestelmän kaatamiseen sorron aiheuttajana.
- Sosialistinen feminismi, joka painottaa sukupuolten välisen eriarvoisuuden talouteen, erityisesti kapitalismiin.
- Liberaalifeminismi, joka edistää individualismia sukupuolten tasa-arvon perustana.
Feminismi omaksuu monia sosialismin käsitteitä. Feminismi sanan synnyn takana pidetäänkin ranskalaista sosialistia Charles Fourieria 1800-luvulta. Suomessa ensimmäinen naisjärjestö perustettiin vuonna 1884, mutta todellisen läpimurron feminismi teki Suomessa vasta 1980-luvulla.
Mitä on anarkismi?
Anarkismin aate pohjaa itsensä sen latinankielisestä sanasta anarkhia, joka kääntyy suomen kielellä hallituksettomuudeksi. Vaikka sillä on monen mielessä negatiivinen kaiku, jossain määrin kaikki
politiikan keskeisimmät ideologiat käyttävät anarkismin elementtejä edistääkseen asioita.
Anarkismi voidaan määritellä poliittisena ideologiana, jonka pääpiirteitä ovat valtion, pakkovallan ja auktoriteettien vastustaminen.
Ensimmäisenä anarkistina itseään kutsuvana filosofina pidetään Pierre-Joseph Proudhonia (v. 1809-1865). Proudhon oli ranskalainen kouluja käymätön oman aikansa ekonomisti ja sosiologi. Hän otti ajatteluunsa vaikutteita muun muassa Karl Marxilta, Charles Fourierilta ja Gustave Fallotilta.
Anarkismi ei ole ikinä ollut erityisen suosittu aate Suomen politiikassa, mutta sen juuret juontavat täälläkin aina 1800-luvulle asti. Sen huippukaudet ovat jo kaukana sijoittuen vuosikymmeneen ennen Suomen itsenäistymistä. Sillä ei ole varsinaista yhtenäistä toimintaa. Suurin osa anarkisteista keskittyy kapitalismin vastustamiseen.
Mitä on ekologismi?
Ekologismi tunnetaan paremmin vihreänä aatteena. Tällä ei suinkaan viitata vain yhteen Suomessakin toimivaan pienpuolueeseen vaan poliittiseen aatteeseen, jota tavataan osana useampien eri puolueiden poliittisia näkemyksiä.
Ekologismia ei tule myöskään sekoittaa ekologiaan. Ekologia on tieteenala, joka tutkii elävien olentojen ja elinympäristön välisiä suhteita. Ekologisuus sen sijaan viittaa puhekielessä milloin mihinkin. Ekologisuudesta on tullut muotia - aina viherpesun riskiin saakka.
Ekologismi on vihreä aate, joka korostaa ympäristön merkitystä, kestävää kehitystä sekä talouden kasvun rajallisuutta politiikassa maailman luonnonvarat huomioiden.
Viherpesu tarkoittaa ekologisen mielikuvan hyödyntämistä esimerkiksi tuotteen myymisessä tai päätöksenteossa, jossa todellisuudessa positiivinen (tai neutraali) ympäristövaikutus jää näyttämättä toteen.
Aiheen parissa saatat törmätä myös näihin käsitteisiin:
- Ympäristötietoisuus tarkoittaa tietoa ympäristöön vaikuttavista seikoista ja tahtoa ottaa nämä huomioon myös omassa toiminnassa.
- Kulutusvastaisuus on osin oma yhteiskunnallinen liikkeensä kulutuksen vähentämiseksi ja vastustamiseksi.
- Postmaterialismi tarkoittaa siirtymistä materialismiin liittyvistä arvoista kohti autonomiaa, elämänlaatua ja itseilmaisua.
Maailmanlaajuisen ympäristöliikkeen perustajana pidetään Rachel Carsonia (v. 1907-1964). Hän oli yhdysvaltalainen biologi, joka kirjoitti laajaa julkisuutta saaneita teoksia muun muassa torjunta-aineiden haittavaikutuksista ympäristölle.
Mitä on nationalismi?
Nationalismi on laaja käsite, jolla on myös muita kuin poliittisia merkityksiä. Feminismin tavoin nationalismi on kehittynyt vuosien saatossa ja siitä löytyy erilaisia suuntauksia. Myös sijainti vaikuttaa siihen millä tavoin nationalismia esiintyy.
Nationalismi on ideologia, joka korostaa kansakuntien (oman kansakunnan) merkitystä politiikassa.
Usein nationalismi liitetään mielikuvissa niin sanottuun kansalliskiihkoiluun, jossa oman kansan paremmuutta korostetaan ja muut halutaan sulkea ulos. Tämä liittyy monesti radikaalien oikeistolaisten puolueiden politiikkaan tai siinä käytettyyn retoriikkaan.
Yleinen määritelmä jättääkin paljon tulkinnanvaraa siitä mistä tässä ideologiassa on todella kyse. Nationalismin historia juontaa termin osalta juurensa jo 1700-luvulle. Esimerkiksi alkuperäiskansojen taisto omaan itsehallintoon ja siirtomaavallan vastustamiseen on osaltaan nationalismia.
Joihinkin nationalismin muotoihin liittyy vahvasti uskonnollisuus. Poliittisen nationalismin lisäksi puhutaan etnisestä ja kulttuurillisesta nationalismista. Vaikka isänmaallisuus toimii nationalismin pohjana, eivät kaikki isänmaalliset henkilöt ole nationalisteja.
Mitä on monikulttuurisuus?
Monikulttuurisuus poliittisena käsitteenä tarkoittaa, että politiikassa otetaan aktiivisesti huomioon vähemmistöt kuten eri kulttuurien ja kansalaisuuksien edustajat. Joskus selvyyden vuoksi puhutaankin multikulturalismista tai diversiteetistä - joskin jälkimmäinen esiintyy enemmän yritysmaailmassa.
Yhteiskunnan kulttuurinen ja uskonnollinen monimuotoisuus sekä aloitteellisuus tämän monimuotoisuuden ja kansalaisten yhtenäisyyden tasapainottamiseksi.
Osaltaan monikulttuurisuutta voidaan pitää nationalismin vastakohtana, vaikka asia ei toki ole aivan niin yksinkertainen termien laaja-alaisuuden vuoksi. Monikulttuurisuus mielletään myös useimmiten liberaalien kuin konservatiivien ajamaksi asiaksi.
Kuten muutkin poliittiset ideologiat, monikulttuurisuus tuo tullessaan erilaisia käsitteitä:
- Kosmopoliittisuus eli maailmankansalaisuus tarkoittaa ajatusta siitä, että jokainen on globaali kansalainen eikä vain yhden kansakunnan tai kulttuurin ympäröimä.
- Kulttuurinen pluralismi tarkoittaa, että jokainen kulttuuri on yhtä arvokas ja tulisi olla valtavirran kulttuurin tukema - myös poliittisella tasolla.
- Positiivinen syrjintä tarkoittaa toimia, joissa vähemmistöjen asemaa parannetaan ylitse muiden eri ihmisryhmien todellisen tasa-arvon tasapainottamiseksi.
Monet näistä ideologioista ovat osa muita keskeisiä poliittisia aatteita kuten sosialismia, liberalismia ja konservatismia. Etenkin Suomessa poliittinen puoluekenttä on moninainen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltojen kaksipuoluejärjestelmään.
Superprofista löydät politiikan yksityisopettajat, jotka auttavat perehtymään poliittisten ideologioiden maailmaan. Yksityistunteja voi ottaa verkon välityksellä tai lähiopetuksena sinua lähellä sijaitsevien opettajien kanssa. Superprofissa opettajien löytäminen on sujuvaa.
Olit sitten valmistautumassa historian tai yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksiin, suorittamassa tutkintoa yhteiskuntatieteistä tai tarvitset muuten tukea politiikan opiskeluun, on yksityistunneista sinulle varmasti hyötyä. Muista myös hyödyntää maksuton tutustumistunti ja tutustua opettajien suosituksiin.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
