Kuinka hyvin uintitekniikat ovat hallussa?

Uinti on harrastuksena todella lempeä, terveellinen ja monipuolinen, ja sitä voi harrastaa kunnonkohotus-, rentoutus- tai kilpailumielessä. Monet meistä oppivat uimaan ennen kouluikää tai viimeistään alakoulussa, kun liikunnalliset taidot ovat hyvällä tasolla ja oppimisintoa riittää muille asti.

Harjoittelu aloitetaan usein koirasta, myyrästä tai alkeisselkäuinnista, joista edetään kohti kroolia, sammakkoa ja "tavan" selkäuintia. Harjoittelu ja uiminen tyssäävät kuitenkin harmillisen usein siihen, kun koulun uimatunnit loppuvat.

Onneksi uimaan voi oppia ja siinä voi kehittyä myös varttuneemmalla iällä! Esittelemme tässä artikkelissa uinnin neljä päätyyliä (vapaauinnin, selkäuinnin, rintauinnin ja perhosuinnin), tekniikkavinkkejä sekä uinnin monia hyötyjä.

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

Katsaus uintityyleihin

Uintityylejä on kaikkiaan neljä: vapaauinti eli krooli, selkäuinti, rintauinti ja perhosuinti. Näistä ensimmäinen eli krooli on kaikista suosituin ja nopein, joten aloitetaan katsaus siitä.

1. Vapaauinti (krooli)

Vapaauinti on nopein ja energiatehokkain uintityyli, joka nauttii suosiota sekä harraste- että kilpauintipiireissä. Kroolin tunnistaa käsien vuorottelevista, tuulimyllymäisistä vedoista ja jalkojen tasaisista potkuista, jotka pitävät liikkeen jatkuvana ja tasaisena. Hengityksessä pää kääntyy sivulle – yleensä kahden tai kolmen vedon välein.

Ominaispiirteet

• Vuorottelevat käsivedot ja tasaiset potkut
• Tehokas vedenalainen veto
• Vartalon hallittu kierto vetävän käden mukana
• Virtaviivainen asento

Tekniikkavinkit

• Pyri virtaviivaiseen asentoon – pidä pää alhaalla ja lantio ylhäällä.
• Käännä vartaloa (ei pelkkiä hartioita) puolelta toiselle jokaisella vedolla.
• Hengitä tasaisesti ja rytmikkäästi päätä kääntämällä.
• Pidä jalat rentoina ja ota lantio potkuun mukaan.

2. Selkäuinti

Selkäuinti on kuin vapaauintia mutta selin: kädet tekevät vuorottelevia vetoja ja jalat potkivat tasaisesti vauhtia. Koska kasvot osoittavat lattian sijasta kattoon, hengittäminen on kroolia helpompaa. Selkäuinnissa ei kuitenkaan näe suuntaa tai käsien linjoja, mikä luo omat haasteensa.

Ominaispiirteet

• Vuorottelevat käsivedot selinmakuulla
• Tasainen, lonkista lähtevä potku
• Vartalon kevyt kierto vetojen mukana
• Hyvä näkyvyys ja hengityksen helppous

Tekniikkavinkit

• Pidä keho virtaviivaisena veden pinnalla – katso suoraan ylös.
• Käännä vartaloa kevyesti jokaisella vedolla.
• Pidä potku tasaisena, aktivoi lonkka ja pidä nilkat rentoina.
• Hengitä luonnollisesti – älä nosta päätä.

3. Rintauinti

Rintauinti on rytmikäs uintityyli, jossa veto, potku ja liuku tekevät tarkkaa yhteistyötä. Tyylille on tyypillistä jalkojen ja käsien symmetriset liikkeet sekä vauhdin epätasaisuus. Leveä potkuliike toimii ensin jarruna ja sitten propellina, ja pään nosto hengitystä varten lisää niin ikään vastusta.

Ominaispiirteet

• Symmetriset vedot ja potkut
• Hengitys liu’un jälkeen vedon yhteydessä
• Tasapainoinen ja rytminen uintityyli
• Hitaampi ja teknisempi

Tekniikkavinkit

• Panosta harjoittelussa vedon, potkun ja liu’un rytmiin.
• Uinti on taloudellisinta liu’ussa – älä sivuuta sitä.
• Nosta päätä hengittäessä vain tarvittava määrä.
• Älä kiirehdi – rintauinti vaatii selkeärajaisia liikkeitä.

Etsi tarpeisiisi sopiva uimaopettaja.

4. Perhosuinti

Perhosuinti on voimakas ja näyttävä uintityyli, jossa kädet vetävät samanaikaisesti ja jalat tekevät delfiinimäistä potkua. Tästä syntyy aaltomainen liike, mikä vaatii muita uintityylejä enemmän tekniikkaa ja kontrollia. Perhosuinnin oppiminen ei ole kuitenkaan mahdotonta: koska kädet ja jalat liikkuvat yhtä aikaa, rytmi on selkeä ja ennakoitavampi.

Ominaispiirteet

• Samanaikaiset käsivedot ja delfiinipotku
• Aaltomainen vartalon liike
• Hengitys pään noustessa eteen
• Räjähtävä ja teknisesti haastava

Tekniikkavinkit

• Tee kaksi potkua per veto – yksi vedon alussa ja toinen lopputyönnön aikana.
• Vedä kädet voimakkaasti, jotta palautus onnistuu rennosti.
• Pidä leuka matalalla hengittäessä – älä nosta päätä liikaa.
• Keskity rytmiin: potku, veto, potku, liuku.

Vaikka tyylit ovat keskenään erilaisia, niillä kaikilla on sama tavoite eli liikkua vedessä mahdollisimman tehokkaasti vetojen, potkujen ja vartalon asentojen yhteispelillä. Ne rakentuvat siis samoista elementeistä:

1. Vetojen ja potkujen koordinointi
2. Virtaviivaisuuden maksimointi
3. Hengityksen ajoitus ja rytmin ylläpito

Käytännön tasolla eroja kuitenkin riittää. Kasvot voivat olla alas- (vapaa, rinta ja perhonen) tai ylöspäin (selkä). Kädet voivat tehdä vuorottelevaa (vapaa ja selkä) tai samanaikaista liikettä (rinta ja perhonen). Jalat voivat tehdä ns. flutter-potkua (vapaa ja selkä), sammakkopotkua (rinta) tai delfiinipotkua (perhonen). Myös hengitystavoissa ja -rytmeissä on eroa!

Yllä oleva kattaus olikin mallia pika, joten jos jäit kaipaamaan lisätietoa, artikkeliin ripoteltujen linkkien takana on lisäluettavaa!

Uinnin hyödyt

Uida voi siis monella tapaa, mutta miksi uiminen ylipäätään kannattaa? Se on samaan aikaan hellävarainen ja tehokas liikuntamuoto, joka sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille liikkujille. Toisin kuin juoksu tai vaikkapa voimaharjoittelu, veden vastus minimoi iskut ja vähentää rasitusta.

Fyysisesti uinti parantaa kestävyyttä vahvistamalla sydäntä ja keuhkoja. Se aktivoi lähes kaikki tärkeimmät lihasryhmät, mikä lisää lihasvoimaa ja joustavuutta. Uinti onkin hyvä tapa vahvistaa kehoa kokonaisvaltaisesti yksittäisten lihasryhmien sijaan.

Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa myös sitä, että uinti kehittää koordinaatiota ja kehotietoisuutta. Jokaisessa uintityylissä pää, kädet, keskivartalo ja jalat toimivat yhdessä, mikä haastaa kehonhallintaa, tasapainoa ja ajoitusta.

Uinti voi vaikuttaa myönteisesti myös korvien väliin. Rytmikkäät, tasaisesti toistuvat liikkeet ja kontrolloitu hengitys vähentävät stressiä ja rauhoittavat hermostoa, minkä takia monet löytävät uinnista meditatiivisia puolia. Veden alla on myös helppo pysähtyä ja keskittyä hetkeen.

Uinti on lisäksi sosiaalinen ja "helppo" laji. Suomi on pullollaan uimahalleja, maauimaloita ja hiekkarantoja, joissa voi uida ja melskata vedessä. Tämä ei vaadi kalliita varusteita, vaan pelkillä uikkareilla pärjää. Uimaseurat ja -koulut järjestävät myös mahdollisuuksia uida ja liikkua porukalla.

Eikä pidä unohtaa, että uinti on arvokas elämän- ja kansalaistaito. Vaikka vettä ja uimista välttelisi viimeiseen asti, veden varaan voi joutua esimerkiksi onnettomuudessa

Yleisiä ohjenuoria

Tässä vielä muutamia ohjenuoria, mitä vedessä kannattaa ja ei kannata tehdä.

Tee näin:

• Lämmittele lihaksia kunnolla, jotta uiminen onnistuu ilman kremppoja ja kramppeja.
• Keskity nopeuden sijaan tekniikkaan.
• Harjoittele eri uimatyylejä ja vetoja, jos haluat kokonaisvaltaista treeniä.
• Hengitä säännöllisessä rytmissä, jotta keho väsyy hitaammin.
• Harjoittele eri tekniikoita (esim. vetoja ja potkuja) laudan, snorkkelin ja räpylöiden avulla.
• Muista juoda vettä, sillä vedessä olo voi peittää nestehukan.

Vältä näitä:

• Älä pidätä hengitystä liian pitkään.
• Vältä kulmikkaita asentoja, jotka aiheuttavat vastusta ja syövät energiaa.
• Älä kiirehdi uintityylistä toiseen vaan etene pienin askelin.
• Vältä treenaamista ilman lepopäiviä – uinti rasittaa kehoa siinä missä muukin liikunta.
• Älä sivuuta kipuja ja epämukavuuksia. Ota tarvittaessa yhteyttä valmentajaan tai lääkäriin.

Uiminen on tärkeä aloittaa rauhassa aina mutta varsinkin, jos uintitaidot ovat päässeet ruostumaan. Pahimmasta jännityksestä voi päästä eroon aikuisten uimakoulussa, ja valvovaksi silmäksi/opettajaksi voi palkata myös yksityisopettajan. Antoisia uintihetkiä!