Helsingin yliopistossa on voinut opiskella valtiotieteitä yli 80 vuoden ajan. Yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta sai alkunsa vuonna 1945, minkä jälkeen Suomen pääkaupungissa on koulittu tuhansia ja tuhansia valtiotieteilijöitä.
Mutta mitä "valtiotiede" oikeastaan tarkoittaa? Se on melko rönsyilevä ja monipuolinen kokonaisuus, joka voi pistää potentiaalisen hakijan pohtimaan, miten valtiotieteet, yhteiskuntatieteet ja hallintotieteet liittyvät toisiinsa.
Tämä blogiteksti esittelee valtiotieteitä Helsingin yliopiston näkökulmasta: mitä koulutusohjelmia se pitää sisällään, millaista opiskelu on ja mitä vaihtoehtoja yliopiston ulkopuolella on tarjolla.
Mitä valtiotiede on?
Ennen Helsinkiin suuntaamista on hyvä ruotia, mitä valtiotiede pitää sisällään. Yksinkertaisimmillaan se on yhteiskuntatieteiden tapaan kattokäsite, jonka alla voi opiskella pääaineena mm. valtio-oppia, poliittista historiaa, taloustieteitä, sosiologiaa, filosofiaa tai sosiaalipolitiikkaa.
Valtiotieteet kulkevat yhteiskuntatieteiden kanssa ristiin rastiin tai käsikkäin yliopistosta riippuen. Esimerkiksi Helsingissä on valtiotieteellinen ja Tampereella yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, joissa molemmissa voi opiskella politiikan tutkimusta tai vaikkapa sosiologiaa.
Valtiotiede onkin Suomen mittapuulla melko helsinkiläistä, mikä näkyy uudistetussa valintakoesysteemissä. Moniin Helsingin yliopiston valtiotieteiden koulutusohjelmiin haetaan valintakoe G:llä, jossa ne on niputettu sosiaali- ja yhteiskuntatieteiden alle.
Valtiotieteiden monipuolisuutta on helpoin havainnollistaa Helsingin yliopiston osalta numeroilla:
koulutusohjelmaa
opiskelijaa
tutkintoa vuodessa
Käytännössä kandiohjelmia on neljä: 1) politiikka ja viestintä, 2) taloustieteet, 3) sosiaalitieteet ja 4) yhteiskunnallinen muutos. Maisteriohjelmia on vielä enemmän, ja soppa on valmis, kun joukkoon lisää neljä englanninkielistä ja yhden ruotsinkielisen maisteriohjelman sekä kolme tohtoriohjelmaa.
Summa summarum: Helsingin yliopistossa opiskellaan valtiotieteitä ja monissa muissa yhteiskuntatieteitä. Molemmat ovat kattokäsitteitä, joiden alle mahtuu värikäs kattaus pääaineita ja suuntauksia. Hakuvaiheessa ei siis kannata jumittua tiedekuntien nimiin vaan vertailla, mitä ne pitävät sisällään.
Jos yhteiskuntaa haluaa tarkastella viestintävinkkelistä, politiikan ja viestinnän opiskelijana voi syventyä vaikuttamisen keinoihin kansallisilla ja kansainvälisillä areenoilla. Taloustieteissä voi puolestaan uppoutua kansantalouden toimintaan mikro- ja makrotasolla samalla, kun sosiaalitieteilijä pohtii yhteiskunnallisia kysymyksiä ihmiset edellä. Näillä ei ole paljoa yhteistä, mutta kaikki kuuluvat valtiotieteisiin.
Opiskelu valtiotieteellisessä ja Helsingissä
Millaista Helsingin valtiotieteissä opiskelu sitten on? Riippuu tutkinto-ohjelmasta, mutta suurin osa opinnoista muodostuu oman tieteenalan opinnoista, työelämäopinnoista ja valinnaisista opinnoista, joita voi valita valtiotieteiden sisältä tai vaikkapa kielistä.
Lukion rinnalla opiskelu on paljon itsenäisempää, koska opintojen edistyminen on omalla vastuulla. Opiskelijana ei kuitenkaan jää yksin: yliopisto tarjoaa opintojen rakentamiseen ja niiden edistymiseen tukea, ja samassa veneessä on kymmeniä muita opiskelijoita.
Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta tunnetaan nimellä Valtsika – yhdellä k-kirjaimella – ei "Valtsikka", joka herättää valtsikalaisten keskuudessa soraääniä.
Opinnoissa on myös vahva tutkimuspainotus: opettajat ovat oman alansa tutkijoita ja opettavat omia tutkimusaiheitaan, mikä vaikuttaa suoraan kurssivalikoimaan. Vastapainona on kuitenkin mukavasti työelämäopintoja, joita voi suorittaa esimerkiksi harjoittelijana, tutkimusavustajana tai järjestötoiminnassa.
Jos yliopistokurssit jakaa karkeasti janalle, toisessa ääripäässä ovat massaluentoja ja toisessa pienryhmiä ja jossain niiden välissä opiskelijavetoisia seminaareja. Niihin kaikkiin mahtuu kirjava joukko suoritustapoja, kuten
- opintomatkoja
- lukupiirejä
- verkkokursseja
- esseitä
- tenttejä
- oppimispäiväkirjoja
- ryhmätöitä
- suullisia esityksiä
- kenttäkursseja
- työharjoittelua
- harjoitusryhmiä
- itsenäistä opiskelua.
Vuodessa on yhteensä neljä opetusperiodia, kaksi syksyllä ja kaksi keväällä. Yksi periodi kestää seitsemän viikkoa ja päättyy tentti- ja lukuviikkoon, jonka aikana tehdään tenttejä ja palautetaan kurssien lopputöitä. Jos ajanhallinta ei ole vahvuus, pänttäämisen ja palautusten kanssa voi tulla hoppu!
Opiskelukaupunkina Helsinki on monen mielestä parhaasta päästä. Opiskelutarjonta on Suomen kattavin, ja kaupan päälle saa roppakaupalla kulttuuria ja aktiviteetteja. Muuta tekemistä on jopa niin paljon, että opiskelukulttuuri meinaa hukkua sen joukkoon!
Opiskelutapahtumien löytäminen ei ole onneksi vaikeaa, sillä omalta ainejärjestöltä saa ajankohtaista tietoa ja vinkkejä. Kannunvalajien sivuilla (Helsingin valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijajärjestö) on niin ikään paljon hyvä tietää -asiaa opinnoista ja opiskeluarjesta.
Toisin kuin monissa muissa Suomen opiskelukaupungeissa, Helsingin yliopiston tiedekunnat on ripoteltu neljälle eri kampukselle. Valtiotieteilijät majailevat perinteisellä keskuskampuksella yhdessä teologien, oikeustietelijöiden ja kasvatustieteilijöiden kanssa.
Valtiotieteiden näkökulmasta Helsinki on loistovalinta myös siksi, että ministeriöt ja virastot sijaitsevat lähes poikkeuksetta siellä. Valtiotieteiden maisterin papereilla on harvemmin työttömyyshuolia, mutta Helsingissä asumalla ja verkostoitumalla voi saada helpommin jalan oven väliin.
Avoin yliopisto ja kansanopistot
Jos politiikasta tai valtiotieteistä haluaa opiskella ammatin, varmin ja suorin tie kulkee kandi- ja maisteriopintojen kautta. Yliopisto-ovet eivät kuitenkaan aina aukea ensiyrittämällä, jolloin unelma-ammattia voi tavoitella pienemmissä erissä.
Helsingin avoimessa yliopistossa voi opiskella kaikkia valtiotieteiden kandiohjelmia: politiikkaa ja viestintää, taloustieteitä, sosiaalitieteitä ja yhteiskunnallista muutosta. Suoritetun opinnot voi hyödyntää myöhemmin tutkinnossa, ja ne toimivat hyvänä preppauksena valintakokeisiin.
Helsingin avoimessa on tarjolla myös ns. avoin väylä, jossa haetaan tutkinto-opiskelijaksi avoimessa suoritettujen opintojen perusteella. Avoimen väylän kautta voi päästä kaikkiin neljään kandiohjelmaan, mutta paikkoja on rajoitetusti tarjolla ja vaatimukset vaihtelevat koulutusohjelmittain.
Varhaisen startin voi ottaa myös kansanopistojen kautta. Esimerkiksi Laajasalon opistossa voi suorittaa perusopinnot kahdesta seuraavasta, mikä vastaa ensimmäisen vuoden opintoja (61 op):
- politiikka ja organisaatiot
- sosiaalitieteet
- viestintä
- yhteiskunnallinen muutos
Opinnoille tulee hintaa noin 3 800 € eli 62 € per opintopiste. Koulutus on avointa yliopistoa kalliimpi, mutta "kaupan päälle" saa mm. henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, opinto-ohjausta ja vertaistukea, lounaan ja päiväkahvin, valmennuskurssit sekä opiskelumateriaalit.
HEO Kansanopiston tarjonta on samansuuntainen: lukuvuodessa suoritetaan kaksi perusopintokokonaisuutta, ja valittavana on politiikka ja organisaatiot (Helsingin yliopiston opintovaatimusten mukaisesti), sosiaalipsykologia (Itä-Suomen yliopisto) sekä psykologia (Turun yliopisto).
Valmennuskurssit ja yksityisopetus
Jos avoimesta yliopistosta tai kansanopistoista ei löydy sopivaa pakettia, tutustu valmennuskursseihin tai yksityisopetukseen. Eezy ja muut valmennuskeskukset kaupittelevat usein yhteiskuntatieteiden kursseja, jotka valmentavat valintakoe G:hen.
Superprofin tuutoreiden johdolla politiikkaan voi puolestaan perehtyä monesta eri näkövinkkelistä:
🎓Oxford-alumni Pekan johdolla voi terävöittää esseenkirjoitustaitoja.
🗣️Valtiotieteiden maisteri Villen valvovan silmän alla voi harjaantua poliittisessa viestinnässä.
📝Opiskelija Nooralta voi saada käytännön vinkkejä pääsykokeiden kompastuskiviin.
Helsingissä onkin, mistä valita. Helsingin yliopisto koulii vuosittain tuhansia ammattilaisia, joista monet ovat valtiotietelijöitä. Kaupungissa on myös Suomen mittapuulla poikkeuksellinen kattaus opiskeltavaa, kulttuuria ja muuta ihmeteltävää.
Jos opiskelupaikka ei irtoa ensiyrittämällä tai jos haku on vasta edessä, opinnot voi aloittaa omatoimisesti avoimessa tai kansanopistossa. Valmennuskurssilla voi puolestaan valmistautua valintakokeeseen, ja yksityisopetuksesta saa räätälöityä tukea mihin tahansa tavoitteeseen.
Jos jäit kaipaamaan lisätietoa, tutustu Superprofin muihin politiikka-artikkeleihin, Helsingin yliopiston tiedekuntaesittelyyn, Opintopolun koulutuskuvauksiin tai Kannunvalanta-opiskelijajärjestön kotisivuihin!
Lähteet
- Helsingin yliopisto. Millaista yliopisto-opiskelu on? Viitattu 19.12.2025
- Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta: Opiskelu ja opetus. Viitattu 19.12.2025
- Studentum. Yhteiskuntatieteellisen valintakoe ja todistusvalinta. Viitattu 19.12.2025
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
