Yhteiskunta- ja valtiotieteet kiinnostavat monia, mutta harva ala on yhtä vaikea hahmottaa hakuvaiheessa. Mitä eroa on valtio-opilla, politiikan tutkimuksella ja yhteiskuntapolitiikalla? Miten yliopistot eroavat toisistaan ja kuinka paljon kaupungin, sivuaineiden ja tutkimussuuntausten tulisi painaa vaakakupissa?
Kun vaihtoehtoja on runsaasti ja nimikkeet muistuttavat toisiaan, kokonaisuus voi tuntua sekavalta – varsinkin niille, jotka vasta puntaroivat hakukohteita. Tämä artikkeli esittelee yhteiskunta- ja valtiotieteiden opiskelua mm. Turun, Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa.
Tarkoituksena ei ole tarjota läpileikkaavaa analyysiä tai asettaa yliopistoja paremmuusjärjestykseen vaan avata sitä, millaisia eroja ja painotuksia niillä on. Samalla käydään läpi hakuväyliä, opiskelupolkuja ja työllisyysnäkymiä, jotta hakutoiveiden puntarointi helpottuu.
Yhteiskunta- ja valtiotieteet yleisesti
Yliopistoihin on kaksi pääväylää, todistusvalinta ja valintakoe. Todistusvalinnalla valitaan yleensä 51–60 % opiskelijoista (koulutusohjelman mukaan), ja pisteitä voi saada viidestä aineesta: äidinkielestä ja neljästä muusta aineesta, joista kirjoitti parhaat pisteet.
Toinen puolisko valitaan valinta- eli pääsykokeilla, jotka rukattiin uuteen uskoon vuonna 2025, kun noin 120 alakohtaisesta kokeesta siirryttiin 9 kansalliseen kokeeseen. Yhteiskunta- ja valtiotieteiden koulutusohjelmiin haetaan yleensä valintakoe G:llä.
Valintakoe G:n koulutusaloissa ei kuitenkaan mainita valtiotieteitä, mikä johtuu tiedekuntien nimieroista. Esimerkiksi Tampereella ja Helsingissä voi molemmissa opiskella politiikan tutkimusta, mutta "Mansessa" se on osa yhteiskuntatieteitä ja Helsingissä valtiotieteitä.
Yhteiskunta- ja valtiotieteiden kokonaisuus ei siis ole kovinkaan selkeä. Niitä voi opiskella tavalla tai toisella lähes kaikissa Suomen yliopistoissa, mikä voi pistää ensikertalaishakijan pään pyörälle. Toisaalta kun vaihtoehtoja on paljon, opiskelupaikan saaminen helpottuu.
Jos kaikki vaihtoehdot ängettäisiin samaan taulukkoon, tästä blogitekstistä tulisi numerosoppaa, ja sitähän me ei haluta! Tässä sen sijaan muutamia vaihtoehtoja (2025).
| Koulutusohjelma | Ensisijaiset hakijat | Kaikki hakijat | Aloituspaikat | Hakijaa/aloituspaikka | Sisäänpääsyprosentti |
|---|---|---|---|---|---|
| Helsingin yliopisto, yhteiskunnallinen muutos | 396 | 1617 | 68 | 23,78 | 4,2 |
| Helsingin yliopisto, politiikka ja viestintä | 714 | 2226 | 70 | 31,8 | 3,14 |
| Lapin yliopisto, politiikkatieteet ja sosiologia | 42 | 381 | 40 | 9,53 | 10,5 |
| Tampereen yliopisto, hallintotieteet | 396 | 1971 | 140 | 14,1 | 7,1 |
| Turun yliopisto, Poliittinen historia ja valtio-oppi | 423 | 1599 | 44 | 36,34 | 2,75 |
| Vaasan yliopisto, hallintotieteet | 117 | 1125 | 150 | 7,5 | 13,33 |
Vaikka katsaus on suppea, se kuvastaa opiskelukentän laajuutta. Yhteiskuntatieteisiin mahtuu niin politiikkaa ja viestintää, sosiologiaa, hallintotieteitä kuin valtio-oppiakin, ja hakijamäärät ja sisäänpääsyprosentit vaihtelevat paljon. Taulukon perusteella ovet pysyivät tiukimmin säpissä Turussa ja Helsingissä, löyhimmin Rovaniemellä ja Vaasassa.
Turun yliopisto
Turussa politiikkaa opiskellaan yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa, jossa voi opiskella perinteisen valtio-opin lisäksi mm. filosofiaa, sosiaalitieteitä ja sosiaalityötä. Valtio-oppi eli politiikan tutkimus tai politologia tutkii poliittisia järjestelmiä, kansainvälisiä suhteita ja hallintoa.
Turussa valtio-oppi kulkee käsi kädessä politiikan historian kanssa, ja ensimmäisen vuoden opiskelijat suuntautuvat ensimmäisen vuoden keväällä jompaankumpaan. Jos suunnaksi valikoituu valtio-oppi, seuraava risteys tulee vastaan aineopinnoissa, joissa erikoistutaan joko poliittisiin järjestelmiin tai kansainväliseen politiikkaan.
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopiston tarjonnan voi jakaa karkeasti kahtia sosiaali- ja yhteiskuntatieteisiin sekä hallintoon ja politiikkaan. Edellisessä voi opiskella sosiaalityötä tai yhteiskuntatutkimusta, jälkimmäisessä hallintotieteitä tai politiikan tutkimusta:
- Sosiaalityön koulutuksessa tarkastellaan ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin kysymyksiä sekä sosiaalisia ongelmatilanteita.
- Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelmassa perehdytään yksilön ja yhteiskunnan välisiin muuttuviin suhteisiin.
- Politiikan tutkimuksesta saa hyvät valmiudet politiikan eri ulottuvuuksien ymmärtämiseen ja selittämiseen.
- Hallintotieteiden koulutuksessa perehdytään organisaatioiden johtamiseen, talouteen ja hallintoon sekä hallinnon oikeudellisiin perusteisiin.
Muu muassa Tampereen, Lapin ja Vaasan yliopistoissa voi opiskella hallintotieteitä, joissa tutkitaan hallinnollisia kysymyksiä eri näkökulmista: julkishallinnon rakenteita ja toimintaa, johtamissuuntauksia sekä hallinnon ilmiöitä sosiologisten käsitteiden ja menetelmien avulla.
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistossa on yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkinto-ohjelma, jossa opiskellaan filosofiaa ja yhteiskuntatieteitä ja erikoistutaan joko filosofian, sosiologian, politiikan tutkimuksen tai yhteiskuntapolitiikan opintosuuntaan.
Politiikan opintosuunnan kursseilla käsitellään monia perinteisiä politiikkailmiöitä, kuten kriisejä, konflikteja, demokratiaa ja valtiollista järjestelmää. Yhteiskuntapolitiikassa etsitään puolestaan soveltavia keinoja edistää hyvinvointia ja lievittää sosiaalisia ongelmia.
Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopiston (Joensuun kampuksen) tarjonta nojaa vahvemmin yhteiskuntatieteiden puolelle: kandivaiheessa valitaan pääaineeksi joko sosiaalipedagogiikka, sosiologia tai yhteiskuntapolitiikka, jota painotetaan myös maisterivaiheessa.
Yhteiskuntapolitiikan opinnoissa pohditaan mm. näitä kysymyksiä:
- Miten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta parhaiten edistetään?
- Kenelle kaikille hyvinvointi ja yhdenvertaisuus kuuluvat?
- Tuleeko sosiaaliturva ja hyvinvointi ansaita? Jos tulee, niin miten?
Tutustu seuraavaksi työkaluihin ja resursseihin, joista valtio- tai yhteiskuntatieteilijä voi hyötyä!
Lapin yliopisto
Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellinen kattaus on jaettu neljään tutkinto-ohjelmaan: 1) hallintotieteisiin ja johtamiseen, 2) matkailututkimukseen, 3) sosiaalityöhön sekä 4) politiikkatieteisiin ja sosiologiaan.
Suuntauksista viimeinen yhdistelee mielenkiintoisella tavalla sosiologian, valtio-opin ja kansainvälisten suhteiden näkökulmia. Kandiohjelmasta jatketaan maisterivaiheeseen, jossa voi erikoistua mm. politiikan tutkimukseen, kansainvälisiin suhteisiin, sosiologiaan tai arktiseen maailmanpolitiikkaan.
Yliopistoilla on kaikilla omat painotuksensa, mikä näkyy hyvin Lapin yliopiston arktisen maailmanpolitiikan maisteriohjelmassa: opiskelijat lähestyvät politiikkaa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä arktisesta ja pohjoisesta eli omasta näkövinkkelistään.
Koulutuskattaukseen kannattaakin perehtyä rauhassa. Koulutusohjelma on tärkein tekijä, mutta puntaroinnissa kannattaa miettiä myös opiskelukaupunkia, sivuainemahdollisuuksia ja painotuksia. Opinnoissa vierähtää helposti viisi vuotta, joten kaupungissa olisi hyvä viihtyä!
Sivuainetarjonta ja painotukset vaikuttavat puolestaan siihen, mihin tutkinto taipuu. Yhteiskuntatieteistä valmistutaan harvemmin tiettyyn ammattiin, joten urapolku voi riippua siitä, valitseeko pääaineen kylkeen oikeustieteitä, kieliä vain jotain muuta.
Jos opiskelupaikka ei irtoa ensiyrittämällä, opiskelun voi aloittaa omin nokin avoimessa yliopistossa. Turun, Tampereen, Jyväskylän, Lapin ja Itä-Suomen yliopistot tarjoavat kaikki avoimia yhteiskuntatieteiden opintoja, joista osa voi onnistua etänä.
Yliopistoihin voi päästä myös ns. avoimen väylän kautta, jossa haetaan tutkinto-opiskelijaksi avointen opintojen perusteella. Kriteerinä voi olla esim. perusopintojen suorittaminen tietyllä arvosanalla, mutta se riippuu koulutusohjelmasta. Loppuvuonna 2025 avoin väylä on käytössä mm. Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen.
Työllisyysnäkymät
Politiikan opiskelu onnistuu siis ympäri Suomen, mutta opiskelupolut voivat olla todella erilaiset. Yksi valtiotieteilijä voi työllistyä sosiaalityöntekijänä, toinen filosofian opettajana, kolmas poliitikkona ja neljäs politiikan tutkijana.
Urapolkuun vaikuttavat tutkinnon nimen ja sisällön lisäksi myös sivuainevalinnat. Jos yhteiskuntatieteiden rinnalla opiskelee oikeustieteitä, urapolku voi kallistua oikeuslaitoksen puolelle; jos taas viestintää ja kieliä, työpaikka voi löytyä julkishallinnon viestintäpuolelta.
Yleispätevällä tutkinnolla on puolensa, koska työkenttä on mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja täynnä. Toisaalta työnhakua voi olla vaikeampi kohdistaa, paikkoihin on enemmän kilpailijoita, ja jalkaa voi olla vaikeampi saada oven väliin.
Työllisyysnäkymät ovat joka tapauksessa varsin hyvät, sillä politiikan ja valtiotieteiden asiantuntijoita tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Poliittinen kenttä uudistuu kaiken aikaa, eikä koskaan voi tietää, milloin uusi mullistus muovaa poliittista ymmärrystä ja ajattelutapoja.
Valtsikalaisten ei myöskään tarvitse pelätä, että leipätyön joutuisi luovuttamaan roboteille. Yhteiskunnallisissa asioissa on harvoin oikeita ja vääriä vastauksia, vaan eri näkökantoja pitää pystyä analysoimaan analyyttisesti ja kriittisesti. Tähän opinnot antavat hyvät valmiudet, ja roboteilla riittää kirittävää.
Lähteet
- Tampereen yliopisto. Yhteiskunnallisten alojen hakukohteet 2026 yhteishaussa. Viitattu 19.12.2025
- Yliopistovalinnat. Valintakoe G. Viitattu 19.12.2025
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
