Oletko kiinnostunut ihmismielestä? Haluaisitko oppia ja ymmärtää, miksi toimimme ja ajattelemme tietyllä tapaa? Jos vastasit molempiin kyllä, kannattaa harkita psykologian opintoja!
Psykologiaa voi opiskella Suomessa yhteensä 7 yliopistossa, ja psykologin ammatti vaatii maisterin tutkinnon. Se vie yleensä 5–5,5 vuotta, mutta psykologiaan voi tutustua myös pienemmissä kokonaisuuksissa joko ohjatusti tai itsenäisesti.
Tämän artikkelipaketin on tarkoitus toimia johdantona aiheeseen: se esittelee muun muassa psykologian opinahjoja, psykologien työnäkymiä sekä psykologian kirjoja, jotta jokainen voi sukeltaa psykologian maailmaan itselleen sopivalla tavalla.
Miten psykologiksi pääsee?
Monen unelmana on opiskella psykologiasta itselleen ammatti. Tälle keksii monia syitä. Miten ihmiset ajattelevat, tuntevat ja toimivat kiinnostaa monia. Psykologian kenttä on myös todella monipuolinen, joten jokaiselle löytyy jotakin.
Psykologien kirkkaat työllisyysnäkymät vaikuttavat myös varmasti, kuten myös se, että psykologia tarjoaa mahdollisuuden auttaa ja vaikuttaa.
Terveydenhuollon ammattihenkilön eli tuttavallisemmin psykologin ammattiin ei kuitenkaan opiskella hetkessä, vaan se vaatii psykologian maisterin tutkinnon suorittamista. Tämä onnistuu Suomessa 7 yliopistossa:
- Helsingin yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Oulun yliopisto
- Tampereen yliopisto
- Turun yliopisto
- Åbo Akademi
Näillä kaikilla on omat painotuksensa, joten opintotarjontaan kannattaa tutustua rauhassa. Eri yliopistojen sivuainetarjontaan on myös hyvä tutustua, sillä niiden kautta opintojaan voi ohjata haluttuun suuntaan.
Hakijoiden ei kuitenkaan tarvitse hakea jokaiseen yliopistoon erikseen, vaan suomenkieliset hakukohteet (1–6) ovat mukana yhteisvalinnassa. Yhdellä valintakokeella voi siis hakea niihin kaikkiin, ja yliopistojen ovet voivat aueta myös suoraan todistusvalinnalla.
Kilpailu opiskelupaikoista on kuitenkin kovaa, mikä näkyy sisäänpääsyprosenteissa (vuonna 2023):
| Yliopisto | Hakijat (yhteensä) | Hyväksytyt | Sisäänpääsyprosentti |
|---|---|---|---|
| Helsingin yliopisto | 2910 | 54 | 1,9 |
| Itä-Suomen yliopisto | 2310 | 66 | 2,9 |
| Oulun yliopisto | 2379 | 42 | 1,8 |
| Jyväskylän yliopisto | 3078 | 120 | 3,9 |
| Tampereen yliopisto | 3363 | 48 | 1,4 |
| Turun yliopisto | 2859 | 45 | 1,6 |
Tästä ei kannata lannistua, sillä taulukossa on mukana kaikki hakijat eivätkä pelkästään ensisijaiset. Opiskelupaikan saaminen ei siis ole mahdottomuus, mutta se vaatii joko hyvää YO-koemenestystä tai sinnikästä pääsykoepänttäystä.
Tässä Studentumin aihetta käsittelevä artikkeli, josta löytyy muun muassa viisi vinkkiä psykologian hakijoille:
- Sitoudu pääsykokeisiin ja opiskele niihin sinnikkäästi.
- Pidä omasta hyvinvoinnista huolta.
- Tee kokeessa parhaasi ja ota rauhallisesti.
- Muista rentoutua ennen pääsykoetta.
- Pidä tavoitteet kirkkaana mielessä.
Psykologin kirjava työkenttä
Psykologian opinnot ovat siis pakolliset, jos tavoitteena on toimia psykologina. Pätevyys paperilla on kuitenkin vain yksi osa opintojen antia:
- Opinnoissa kerätään työelämässä tarvittavia työkaluja: teoriatietoa, vuorovaikutustaitoja, soveltamiskykyä, luovaa ajattelua, empaattisuutta, itsetuntemusta, paineensietokykyä ja paljon muuta!
- Opinnoissa hankitaan käytännön kokemusta: kurssit simuloivat käytännön tilanteita, ja opintoihin sisältyy myös 5 kuukauden harjoittelu.
- Opinnoissa rakennetaan työelämän verkostoja, ja ensimmäinen työpaikka voi löytyä juuri harjoittelupaikasta.
Mihin tutkinnolla voi sitten käytännössä työllistyä? Kaikkialle, missä on ihmisiä! Opintojen aikana on saattanut törmätä esimerkiksi koulu- ja opintopsykologeihin, jotka tukevat oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia.
Työelämän kynnyksellä olevat voivat puolestaan kääntyä ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologin puoleen, jos mielen päällä on koulutusalan valintaan tai työuraan liittyviä kysymyksiä.
Työelämässä törmää sen sijaan työ- ja organisaatiopsykologeihin, joiden tehtävänä on edistää työhyvinvointia monipuolisesti, kuten johtamistapoja, työturvallisuutta, työergonomiaa, vuorovaikutustapoja, työstressiä tai kuormitusta.
Perhettä perustavien apuna on perheneuvolapsykologeja, jotka ovat kasvatuksen ja perheneuvonnan asiantuntijoita. Heistä voi olla apua esimerkiksi lapsen taitojen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä tai parisuhteen risteyskohdissa.
Muita mahdollisia nimikkeitä ovat esimerkiksi sairaalapsykologi, neuropsykologi, urheilupsykologi, oikeuspsykologi sekä monen monta muuta nimikettä, joihin voi tutustua Psykologiliiton sivuilla.
Psykologian maisterin papereilla ei kuitenkaan ole pakko työllistyä juuri psykologiksi. Oikeilla lisäopinnoilla tai sivuaineopinnoilla tittelinä voi olla vaikkapa psykoterapeutti, psykologian opettaja tai tutkija.
Työnäkymät ovatkin todella monipuoliset, sillä psykologian ammattitaidolle riittää kysyntää, ja psykologeista on monissa paikoissa pulaa.
Parhaita psykologian kirjoja
Entä jos tavoitteena ei ole psykologin ammatti vaan pelkkä aiheeseen perehtyminen? Se onnistuu esimerkiksi psykologian kirjojen avulla. Psykologian perusteisiin voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
- DK: The Psychology Book: Big Ideas Simply Explained (2011)
- Paul Kleinman: Psych 101: Psychology Facts, Basics, Statistics, Tests, and More! (2012)
Näistä molemmat esittelevät psykologian tärkeimpiä suuntauksia tiiviisti, joten oppaat sopivat vaikkapa ruokatuntien ratoksi. DK-kustantamon teos nojaa kuviin ja graafeihin siinä missä Kleinmanin teos on perinteisempi ja tekstivetoisempi, mutta molemmat sopivat aloittelijoille.
Tarjolla on tietysti myös teoksia, jotka pureutuvat tiettyyn koulukuntaan tai suuntaukseen laaja-alaisesti, kuten nämä:
- Elliot Aronson: The Social Animal (1972)
- Dan Ariely: Predictably Irrational (2008)
Näistä ensimmäinen keskittyy sosiaalipsykologiaan, ja sen voi ajatella ihmisenä olemisen ohjekirjaksi. Se tarkastelee ihmistä nimensä mukaisesti sosiaalisena eläimen mm. treffailun, stereotypioiden, uskonnon ja sodankäynnin saralla.
Arielyn teos pureutuu puolestaan päätöksentekoon ja pyrkii osoittamaan, että ihmiset eivät ole kovinkaan rationaalisia tai harkittuja. Moni tietysti luulee näin, mutta teos avaa silmät sille, miten monet päätökset tehdään järjen tai logiikan vastaisesti.
Jos psykologia ei tahdo taipua englanniksi, klassikkoteoksia on onneksi käännetty suomeksi:
- Oliver Sacks: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi (1985) on rakennettu neurologin potilaskertomusten pohjalta.
- Daniel Goleman: Tunneäly: lahjakkuuden koko kuva (1995) korostaa tunnetaitojen merkitystä ja nostaa ne perinteistä älykkyyttä korkeammalle.
- Wayne Dyer: Hyväksy itsesi – uskalla elää! (1976) on self help -kirja täynnä neuvoja rohkeaan ja nautinnolliseen elämään.
Muut tavat opiskella psykologiaa
Kirjat ovat hyvä apu itsenäiseen opiskeluun, mutta monet kaipaavat sen rinnalle myös ohjattua opetusta. Tähän on ainakin kaksivaihtoehtoa: avoin yliopisto ja yksityisopetus.
Avoin yliopisto on loistava tapa kokeilla, millaista psykologian opiskelu käytännössä on yliopistotasolla. Kursseja on tarjolla monessa yliopistossa, jotka mainittiin ylempänä, ja niitä voi suorittaa rauhassa omassa tahdissa, vaikka kurssi tai pari vuodessa tai kerralla suurempia kokonaisuuksia.
Joissain yliopistossa on tarjolla ns. avoin väylä, jonka kautta voi hakea varsinaisiin kandi- ja maisteriopintoihin avoimessa suoritettujen opintojen perusteella. Tämä ei ole käytössä kaikkialla, joten avointen yliopistojen tarjontaan kannattaa perehtyä huolella.
Vaikka avoimesta ei voisi hakea suoraan yliopistoon, opinnot eivät mene koskaan hukkaan. Niistä voi olla hyötyä tulevissa pääsykokeissa, ja kun yliopisto-ovet lopulta aukeavat, tehdyt opinnot voi hyväksilukea ja sisällyttää tutkintoon. Avoin yliopisto on siis varaslähtö varsinaisiin opintoihin!
Jos taas opintoihin kaipaa lisää yksilöityä ohjausta tai jos tavoitteena on prepata pääsykokeisiin, yksityisopetus on loistava vaihtoehto. Opetus räätälöidään aina oppilaan tavoitteisiin sopiviksi, ja Superprofin listoilla on jokaisen budjettiin ja oppimistapoihin sopivia opettajia.
Yksityisopetuksen parhaita puolia on sen joustavuus, sillä tunteja järjestetään sekä paikan päällä että etänä ja lähes kellon ympäri. Opiskelu onnistuu siis hyvin koulun tai työn ohella.
Psykologiaan voi toisin sanoen perehtyä monella tapaa, ja se todella kannattaa. Pelkästään kirjallisuuteen perehtymällä voi oppia paljon itsestään ja ihmisistä yleensä. Psykologian tutkinto-opinnot avaavat puolestaan ovet tavattoman mielenkiintoiseen ammattiin, jonka työllisyysnäkymät ovat kirkkaat.
Kilpailu opiskelupaikoista voi olla kovaa, mutta sinnikkäällä työllä kaikki on mahdollista. Tsemppiä unelma-ammatin tavoitteluun!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
