Mitä Suomen maantieteestä tulee ensimmäisenä mieleen? Kenties laajat metsät, tuhannet järvet tai pohjoinen sijainti? Kesän yöttömät yöt, talven kaamos tai syksyn ruska?
Suuren kokonsa ja sijaintinsa vuoksi Suomen ilmastoon ja luontoon mahtuu kaikenlaista. Vaikka etäisyydet ovat pitkiä, maakuntamatkalla voi ihailla yhden päivän aikana saaristomerta, suoluontoa, suuria vesistöjä, koskemattomia havumetsiä ja tuntureita.
Esittelemme seuraavaksi tätä kirjavuutta tietoiskujen avulla. Jos haluat perehtyä aiheisiin tarkemmin, tekstiin on ripoteltu linkkejä kattavampiin artikkeleihin!
1. Sijainti
Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla. Pohjoinen sijainti mantereen reunalla vaikuttaa ilmastoon paljon, sillä Pohjois-Atlantin merivirta ja Golfvirta kuljettavat lämpöä päiväntasaajan tienoilta Pohjolaan saakka.
Suomi onkin monia muita saman leveyspiirin alueita lämpimämpi. Esimerkiksi Etelä-Grönlannissa, Alaskassa ja Pohjois-Siperiassa vallitsee paikoin ikirouta. Ikirouta on pysyvästi jäässä olevaa maata, jonka lämpötila pysyy 0°C:ssa tai sen alapuolella vähintään kaksi peräkkäistä vuotta.
2. Pinta-ala ja maankäyttö
Suomen kokonaispinta-ala on noin 338 000 neliökilometriä, joista 10 % on vesistöjä ja 75 % metsää. Kaupunkeja, teollisuutta ja muita rakennettuja alueita on siis vähän, mutta ne ovat tiheästi asuttuja. Maatalousmaat keskittyvät erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomeen.
Suomi on 338 000 neliökilometrin pinta-alallaan EU:n kuudenneksi suurin maa. Pinta-ala on lähes sama kuin Saksalla (358 000), mutta saksalaisia on noin 78 miljoonaa enemmän! Suomessa asuu neliökilometrillä 18 asukasta, Saksassa 235.
3. Kallio- ja maaperä
Iso osa Suomen kallioperästä on noin 3 100 vuotta vanhaa, joten se kuuluu maailman vanhimpien joukkoon. Pitkä ikä selittää sen, miksi Suomessa on korkeiden vuorien sijaan pyöreälakisia tuntureita – korkeimmat huiput ovat kuluneet miljoonien vuosien aikana pois.4
Maaperä on puolestaan melko nuorta, "vain" muutamia kymmeniä tuhansia vuosia vanhaa. Kun viimeinen jääkausi päättyi noin 10 000 vuotta sitten, mannerjään sulaminen ja liike kuluttivat kalliota. Näin syntyi kumpuja, harjuja ja järvialtaita.
Pinnanmuodoiltaan Suomi on melko loiva. Korkeimmat kohdat sijaitsevat Lapissa, missä tunturien huiput kohoavat yli kilometrin korkeuteen. Keski- ja Itä-Suomessa on puolestaan vaaroja, harjuja ja laajoja järvialueita, kun taas Etelä-Suomi on tasaisempaa viljelysmaata.
4. Vesistöt
Suomi tunnetaan maailmalla tuhansien järvien maana. Titteli on ansaittu mutta alakanttiin, koska järviä on todellisuudessa lähes 188 000. Saimaa, Päijänne ja Inarijärvi ovat kolme suurinta järveä, jotka muodostavat laajoja vesistöjä jokien kanssa.
Suomea sanotaan tuhanten järvien maaksi, mutta tämä luku ei tule vielä totta likellekään.
Sakari Topelius, Maamme kirja (1875)
Jokien määrää on vaikeampi arvioida, mutta se on jossain 750 tienoilla. Useimmat Suomen joet ovat lyhyitä ja virtaamaltaan tasaisia, mutta joukkoon mahtuu myös pitkiä jokia, kuten Kemijoki (550 km), Iijoki (330 km) ja Ounasjoki (300 km).
Suomessa riittää myös saaria, joita on yhteensä 178 947. Saaria on niin järvissä, joissa kuin rannikollakin, mikä näkyy parhaiten Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Niiden saaristot muodostuvat tuhansista saarista, luodoista ja salmista, jotka luovat kallioineen ainutlaatuisia ympäristöjä.
Järvien määrään vaikuttaa Suomen otollinen ilmasto. Kallioperä on tiivistä, kestävää ja läpäisemätöntä, mikä estää vettä karkaamasta. Suomessa myös sataa paljon ja ilmasto on viileää, joten haihtumista tapahtuu vähän.
5. Ilmasto
Suomi kuuluu ns. väli-ilmaston alueeseen, jossa on sekä merellisen että mantereisen ilmaston piirteitä1 – merellistä leutoutta ja mantereiden viileyttä. Käytännössä se tarkoittaa:
Suomessa on neljä selkeää vuodenaikaa, joilla on kaikilla omat piirteensä. Kesällä riittää lämpöä ja talvella paukkuu pakkanen.
Ilmasto vaihtelee paljon etelästä pohjoiseen. Talvi on esimerkiksi Ahvenanmaalla selvästi lyhyempi, leudompi ja kosteampi kuin Lapissa.
Sää vaihtelee vuosittain paljon. Ilmavirtaukset voivat tuoda joko lauhaa meri-ilmaa tai kylmää mannerilmaa, mikä vaikuttaa lämpötiloihin, sateisiin ja lumipeitteeseen.
Ilmastoon vaikuttaa myös ilmastonmuutos, jonka vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Suomen keskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä noin 2,3 astetta, mikä vaikuttaa varsinkin talven pituuteen ja lumen määrään.
6. Luonto
Suomi kuuluu pääosin pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen eli taigaan. Poikkeukset löytyvät molemmista ääripäistä: Lounais-Suomessa esiintyy myös lehti- ja sekametsiä, kun taas Lapin Kilpisjärvellä on arktisen vyöhykkeen piirteitä.2
Suomen luonto onkin monipuolinen ja rikas. Kasvi-, sieni- ja eläinlajeja on yhteensä 48 000, joista noin 20 000 asustaa metsässä. Matkailuesitteisiin valitaan usein isoja nisäkkäitä, kuten karhu, susi, ilves ja ahma, mutta Lapissa voi törmätä myös arktisiin lajeihin (esim. poro, tunturisopuli, naali ja tunturipeura).
Rikkaudestaan huolimatta Suomen luonto ei voi kovinkaan hyvin. Vuonna 2019 tehdyn arvion mukaan 12 prosenttia tutkituista lajeista on uhanalaisia, kuten saimaannorppa ja naali. Uhanalaisten lajien määrä on kasvanut tasaista tahtia, ja lajikirjo uhkaa supistua myös jatkossa.
7. Alueelliset erityispiirteet
Suomessa on tätä nykyä 19 maakuntaa, joilla kaikilla on omat piirteensä ja identiteettinsä. Maakuntien juuret ovat Sakari Topeliuksen Maamme kirjassa (1875), joka esitteli meidät kieroille savolaisille, hitaille hämäläisille, iloisen puheliaille karjalaisille ja jäyhille eteläpohjalaisille.
Suomen voi jakaa myös karkeammin alueisiin:
- Etelä-Suomi on tiheimmin asuttu alue. Siellä on suurimmat kaupungit, viljavimmat maatalousmaat, saaristoluontoa ja kaksikielisyyttä.
- Keski-Suomessa on laajoja vesistöjä, vaaroja ja metsiä. Matkailumainoksissa kuvataan usein mökkeilyä, kalastusta ja luonnonläheisyyttä.
- Pohjois-Suomi tunnetaan laajoista erämaistaan, harvasta asutuksesta ja tuntureista. Matkailu, poronhoito ja luonnonvarat ovat keskeisiä elinkeinoja.
Monella alueella on tähän sopiva lisänimi: "Saaristo-Suomi" kattaa Ahvenanmaan ja Turun saariston, "Järvi-Suomi" tarkoittaa Keski- ja Itä-Suomen runsasjärvisintä aluetta ja "Tunturi-Lappi" viittaa Enontekiön kuntaan, jossa on Suomen korkeimmat tunturit.
8. Luonnonvarat
Suomessa on monenlaisia luonnonvaroja. Suomi kuuluu metsien ja veden määrässä Euroopan kärkipäähän. Turvetta ja mineraaleja on niitäkin paljon, ja Suomi tuottaa muun muassa nikkeliä, kromia, kuparia ja kultaa.
Energiapuolella Suomi nojaa tuontiin, koska maaperästä ei löydy fossiilisia polttoaineita (esim. maakaasua tai raakaöljyä). Uusiutuvia energialähteitä käytetään koko ajan enemmän, mutta esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian tuotanto vaihtelee vuodenajan mukaan.3
9. Luonnonsuojelualueet ja kansallispuistot
Suomessa on satoja luonnonsuojelualueita, joiden tavoitteena on turvata ekosysteemejä, luonnon monimuotoisuutta ja maisema-alueita. Näistä alueista 41 on kansallispuistoja, jotka esittelevät tyypillistä suomalaista luontoa parhaimmillaan.
Vuonna 2024 kansallispuistot houkuttelivat yhteensä 3,6 miljoonaa visiittiä. Kärkipäässä olivat Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (598 800 käyntiä) ja Urho Kekkosen kansallispuisto (435 900 käyntiä), joissa molemmissa pääsee ihailemaan tunturimaisemia.
Suomen maantiede on monen tekijän summa. Pohjoinen sijainti, muinainen kallioperä, jääkausien muovaama maaperä ja runsaat vesistöt ovat luoneet ympäristön, joka on samaan aikaan karu sekä rikas. Suomessa onkin jokaiselle jotakin:
Jokaiselle jotakin
- Neljästä vuodenajasta löytyy jokaiselle mieluisa.
- Kaupunkien vilskeestä pääsee äkkiä luonnon rauhaan.
- Puhdasta ja koskematonta luontoa on riittämiin.
- Luontokohteita on jokaiselle vuodenajalle.
- Jokaisenoikeuksilla luonnosta saa nauttia vapaasti.
Suomalaiset ovat tässä mielessä etuoikeutettu kansa, mitä pitää vaalia! Pohjoiset alueet ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutokselle, ja mitä pohjoisempaan mennään, sitä tukalammaksi tilanne käy.
Lähteet
- Ilmasto-opas.fi. Nykyinen ilmasto - 30 vuoden keskiarvot.
- Ilmatieteen laitos. Suomen ilmastovyöhykkeet.
- Opetushallitus. Suomen luonnonvarat.
- Yle Triplet. Tarinoita tuntureilta: Tuntureiden synty.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
