Taitoluistelulla on Suomessa ja maailmalla pitkä historia. Kun ensimmäisiä arvokisoja alettiin järjestää 1900-luvun alkupuolella, suomalaiset nousivat heti palkintokorokkeelle pariluistelussa. Yksinluistelun osalta huippuvuodet osuivat 2000-luvun alkuun, jolloin Susanna Pöykiö, Laura Lepistö ja Kiira Korpi niittivät kaikki arvokisamenestystä.
Matkan varrelle mahtuu myös suvantovaiheita ja hiljaisempia jaksoja, mutta Suomi kuuluu silti menestykkäiden taitoluistelumaiden joukkoon. Esittelemme tässä artikkelissa taitoluistelun arvokisamitaleja tarkemmin aloittaen olympialaisista ja edeten siitä kohti MM-, EM- ja SM-kisoja.
Taitoluistelun olympialaiset
Olympialaisia pidetään lähes kaikissa lajeissa tärkeimpinä arvokisoina, eikä taitoluistelu ole tässä poikkeus. Taitoluistelu oli itseasiassa ensimmäinen olympialaisiin valittu talvilaji Lontoon kesäkisoissa 1908 – tällöin kultamitalit jaettiin Ruotsin Ulrich Salchowille ja Iso-Britannian Madge Syersille.
Taitoluistelu oli luonnollisesti mukana myös ensimmäisissä talviolympialaisissa vuonna 1920, jolloin itsenäinen Suomi voitti ensimmäisen olympiakultansa Ludovika Jakobssonin ja Walter Jakobssonin voimin.
Ludovika (o.s. Eilers) oli syntyjään saksalainen, mutta hän sai Suomen kansalaisuuden ennen olympiavoittoaan. Hän tutustui Walter Jakobssoniin Berliinissä 1907 tämän opiskellessa Saksassa insinööriksi. Kaksikosta muodostui loistava luistelupari, joka voitti olympiakullan lisäksi olympiahopeaa neljä vuotta myöhemmin sekä pitkän listan MM-mitaleja.
Jakobssonien jälkeen olympiamenestys on saanut odottaa itseään sekä pari- että yksinluistelunpuolella. Olympialaisten mitalitaulukko näyttää siis tältä:
| Kilpailu | Luistelija(t) | Laji | Mitali |
|---|---|---|---|
| 1920 | Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson | Pariluistelu | Kulta |
| 1924 | Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson | Pariluistelu | Hopea |
Vaikka mitalit ovat jääneet uupumaan, suomalaisluistelijat ovat päässeet muutaman kerran todella lähelle. Sakari Ilmanen ylsi vuonna 1920 yksinluistelun viidenneksi. Marcus Nikkanen oli puolestaan 1932 Lace Placidissa neljäs, joka on suomalaisen yksinluistelin paras olympiatulos.
Vuonna 2010 tehtiin puolestaan suomalaisen naisluistelun historiaa, kun Kiira Korpi luisteli 11:nneksi ja Laura Lepistö kuudenneksi ollen paras eurooppalainen. Karvain pettymys on kuitenkin jäätanssista vuodelta 1994, jolloin Susanna Rahkamo ja Petri Kokko jäivät suurten odotusten saattelemana täpärästi neljänneksi:
Taitoluistelun MM-kisat
Taitoluistelun MM-kisoja on järjestetty vuodesta 1896 alkaen. Ensimmäisen vuosikymmenten mestariluettelo on miehiä täynnä, sillä taitoluistelu miellettiin pitkään ennen kaikkea miesten lajiksi. Mikään ei kuitenkaan estänyt naisia osallistumasta, ja Madge Syersista tulikin ensimmäinen naiskilpailija taitoluistelun MM-kilpailuissa 1902 ja kertaheitolla hopeamitalisti.
Ensimmäistä yksinluistelun suomalaismitalia saatiin odottaa hieman tätä pidempään. Miehissä Marcus Nikkanen voitti MM-pronssia vuonna 1933, kun taas naisissa ensimmäinen mitali tuli vasta 2010 Laura Lepistön voittaessa pronssia.
Pariluistelussa menestys oli sen sijaan loistavaa kiitos Jakobssonien. Kaksikko voitti kolme MM-kultaa (1911, 1914 ja 1923) ja neljä MM-hopeaa (1910, 1912, 1913 ja 1922). Virallisesti näistä voi laskea Suomen mitaleiksi vain viimeiset, koska Suomi oli osa Venäjää vuoteen 1917 saakka.
Tässä kohtaa pitää mainita myös Susanna Rahkamon ja Petri Kokon jäätanssin MM-pronssi vuodelta 1994 ja MM-hopea 1995. Jäätanssi on taitoluistelun alalaji, ja Rahkamo ja Kokko kuuluvat eittämättä suurimpien suomalaisluistelijoiden joukkoon!
| Kilpailu | Luistelija(t) | Laji | Mitali |
|---|---|---|---|
| 1922 | Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson | Pariluistelu | Hopea |
| 1923 | Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson | Pariluistelu | Kulta |
| 1933 | Marcus Nikkanen | Yksinluistelu | Pronssi |
| 1994 | Susanna Rahkamo ja Petri Kokko | Jäätanssi | Pronssi |
| 1995 | Susanna Rahkamo ja Petri Kokko | Jäätanssi | Hopea |
| 2010 | Laura Lepistö | Yksinluistelu | Pronssi |
Taitoluistelun EM-kisat
Ensimmäiset taitoluistelun EM-kisat järjestettiin Hampurissa 1891, jolloin voittajaksi kruunattiin Saksan Oskar Uhlig. Ensimmäinen suomalaismitali meni jälleen Jakobssonien nimiin vuonna 1923 – tällä kertaa asialla ei kuitenkaan ollut Ludovika tai Walter vaan jälkimmäisen pikkuveli Gunnar!
Seuraava mitali tuli vuoden 1930 EM-kisoista Berliinissä, jossa Marcus Nikkanen luisteli pronssia. Sittemmin miesten mitalisarake on näyttänyt pyöreää nollaa, ja naisissakin yksilömitaleja saatiin odottaa pitkään.
Hanojen auetessa mitaleja alkoi kuitenkin tulla kunnolla: Susanna Pöykiö, Kiira Korpi ja Laura Lepistö voittivat yhteensä 8 EM-mitalia vuosina 2005–2012, niistä kirkkaimpana Lepistön kulta kotikisoissa 2009.
Pariluistelussa on kilpailtu EM-mitaleista vuodesta 1930 alkaen mutta ilman suomalaismenestystä. Jäätanssin puolelta löytyy sen sijaan tutut nimet: Rahkamo & Kokko -duo voitti ensin pronssia kotikisoissa 1993 ja kaksi vuotta myöhemmin Euroopan mestaruuden.
Viimeisin jäätanssimitali on vuodelta 2023, jolloin Juulia Turkkila ja Matthias Versluis juhlivat pronssia Espoossa. Edellinen yksilömitali on puolestaan Viveca Lindforsin upea pronssimitali vuodelta 2019.
| Kilpailu | Luistelija(t) | Laji | Mitali |
|---|---|---|---|
| 1923 | Gunnar Jakobsson | Yksinluistelu | Pronssi |
| 1930 | Marcus Nikkanen | Yksinluistelu | Pronssi |
| 1993 | Susanna Rahkamo ja Petri Kokko | Jäätanssi | Pronssi |
| 1995 | Susanna Rahkamo ja Petri Kokko | Jäätanssi | Kulta |
| 2005 | Susanna Pöykiö | Yksinluistelu | Hopea |
| 2007 | Kiira Korpi | Yksinluistelu | Pronssi |
| 2009 | Laura Lepistö | Yksinluistelu | Kulta |
| 2009 | Susanna Pöykiö | Yksinluistelu | Pronssi |
| 2010 | Laura Lepistö | Yksinluistelu | Hopea |
| 2011 | Kiira Korpi | Yksinluistelu | Pronssi |
| 2012 | Kiira Korpi | Yksinluistelu | Hopea |
| 2019 | Viveca Lindfors | Yksinluistelu | Pronssi |
| 2023 | Juulia Turkkila ja Matthias Versluis | Jäätanssi | Pronssi |
Taitoluistelun SM-kisat
Taitoluistelun Suomen mestaruuksia on jaettu 1908 alkaen. Ensimmäinen voitto meni Sakari Ilmaselle, joka voitti SM-kisat yhteensä kuudesti. Ensimmäiseksi naismestariksi kruunattiin puolestaan Ludovika Jakobsson vuonna 1917.
Paperilla kaikki SM-mitalit ovat yhtä arvokkaita, mutta toisinaan niitä on irronnut hieman helpommin. Esimerkiksi vuoden 1914 kisoissa oli vain neljä luistelijaa, joten lähes kaikki saivat mitalin. Tällöin voittajaksi kruunattiin toisen kerran peräkkäin Björnsson Schauman. SM-kisojen yksilöluistelun kestomenestyjiin voi laskea mm.
- Marcus Nikkasen (10 mestaruutta)
- Maj-Len Helinin (7 peräkkäistä mestaruutta 1937–1945)
- Leena Pietilän (7 mestaruutta)
- Kalle Tuuloksen (8 peräkkäistä mestaruutta 1949–1956)
- Kirsti Linnan (5 mestaruutta)
- Ragnar Wikströmin (9 mestaruutta), joka oli sukua Walter Jakobssonille
- Antti Kontiolan (6 mestaruutta)
- Kristiina Wegeliuksen (4 mestaruutta)
- Oula Jääskeläisen (5 mestaruutta)
- Mila Kajaksen (4 mestaruutta)
- Markus Lemisen (10 mestaruutta)
- Susanna Pöykiön (5 mestaruutta)
- Ari-Pekka Nurmenkarin (8 mestaruutta)
- Kiira Korven (5 mestaruutta)
Pariluistelussa SM-mitaleja on jaettu harvemmin. Ludovika ja Walter Jakobsson -duolta löytyy muutama mestaruus, kuten myös Leena Pietilältä ja Lars Björkmanilta. Viime vuosina pariluistelukulta on mennyt kolmesti peräkkäin Milania Väänäselle – 2022 parina oli Mikhail Akulov ja kahdella seuraavalla kerralla Filippo Clerici.
Jäätanssin SM-kilpailuja on tahkottu vuodesta 1981 alkaen, ja voittajalistalla on tuttuja nimiä, kuten Susanna Rahkamo ja Petri Kokko (parina 5 mestaruutta), Cecilia Törn ja Jussiville Partanen (3) sekä Juulia Turkkila ja Matthias Versluis (3).
Monet suomalaishuiput ovat edustaneet seuratasolla Helsingfors Skridskoklubb HSK:ta, Suomen vanhinta taitoluisteluseuraa.
Taitoluistelun Pohjoismaiden mestaruuskilpailut
Suomalaiset ovat kilpailleet vuodesta 1919 alkaen myös taitoluistelun Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa eli ns. PM-kisoissa. Ensimmäisiä suomalaismitalisteja olivat mm. Walter ja Gunnar Jakobsson, Marcus ja Paul Nikkanen, Kalle Tuulos, Leena Pietilä sekä Kirsti Linna.
Suomalaisnäkövikkelistä PM-kilpailujen menestyksekkäin jakso osui vuosiin 1990-2007 ja naisten yksinluisteluun: 18 mahdollisesta kultamitallista voitettiin 16, ja mukaan mahtui useampi kolmoisvoitto. Jaksoon mahtuu monen monta mitalistia, kuten Kaisa Kella, Elina Kettunen ja Susanna Pöykiö, jotka voittivat kaikki useamman mestaruuden.
Viime vuosina menestystä on tullut erityisesti naisissa:
- 2022 PM-mestariksi kruunattiin Oona Ounasvuori Olivia Liskon voittaessa pronssia.
- 2023 tuli kolmoisvoitto järjestyksessä Nella Pelkonen, Janna Jyrkinen ja Olivia Lisko.
- 2023 Olivia Lisko oli paras suomalainen ja jälleen pronssilla.
Miehissä 2022 kultamitali meni puolestaan Valtter Virtaselle, kun taas Makar Suntsev voitti pronssia kaksissa seuraavissa kisoissa.
Suomeen on siis tullut monenlaista menestystä monenlaisista kisoista. Heti aluksi Walter ja Judovika Jakobsson hallitsivat pariluistelun kansainvälistä kenttää, ja Gunnar Jakobssonin nimissä on Suomen ensimmäinen taitoluistelun EM-mitali.
Tämän jälkeen menestystä saatiin odottaa, kunnes Susanna Rahkamo ja Petri Kokko voittivat ensin jäätanssin EM-pronssia 1993 ja kaksi vuotta myöhemmin Euroopan mestaruuden. Vauhti kiihtyi entisestään 2000-luvulla Pöykiön, Lepistön ja Korven johdolla.
Suomalaisessa taitoluistelussa onkin ollut kaksi kulta-aikaa, itsenäisyyden alkumetrit ja 2000-luvun alkupuolisko. Viime vuosina menestystä on tullut vähemmän, mutta uuden sukupolven luistelijoissa on paljon potentiaalia.
Janna Jyrkinen (s. 2007) voitti 2023 Suomen mestaruuden ja sijoittui samana vuonna EM-kisoissa seitsemänneksi. Loukkaantumisista kärsinyt Nella Pelkonen (s. 2005) on puolestaan Pohjoismaiden ja Suomen mestari, joka tähyilee kolmoisakselia ensimmäisenä suomalaisnaisena.
Jäämmekin innolla odottamaan, mihin Jyrkinen, Pelkonen ja kumppanit yltävät tulevaisuudessa, vai tulevatko seuraavat arvokisamitalit jostain muualta!
Lähteet
1. Menestysseuranta. Suomen menestys 2005–2024. Viitattu 4.12.2024
2. Viitanen, Kaisa. 14.2.2018. Kautta aikojen parhaat suomalaisluistelijat olympialaisissa. Skating Finland. Viitattu 4.12.2024
3. Wikipedia. Taitoluistelun maailmanmestaruuskilpailut. Viitattu 4.12.2024
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
