Suomi on ilmastoltaan vaihteleva maa: etelän suhteellisen leudot rannikkoalueet vaihtuvat käsivarren huipulla subarktisiin oloihin. Vaihteluun vaikuttavat suuri koko ja pitkulainen muoto: Hangosta Nuorgamiin on matkaa yli 1 100 kilometriä, mikä on suunnilleen sama kuin Etelä-Suomesta Keski-Eurooppaan.
Ilmastoon vaikuttavat myös suotuisa sijainti mantereen reunalla sekä Golfvirta, joka tekevät "kylmästä Pohjolasta" vähemmän kylmän. Tämä artikkeli esittelee Suomen ilmastoa yleisesti, neljää vuodenaikaa, ilmastovyöhykkeitä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomeen.
Suomalainen väli-ilmasto
Suomi kuuluu Ruotsin ja monien Keski-Euroopan maiden tavoin väli-ilmaston alueeseen. Väli-ilmasto saa nimensä siitä, että alueella on sekä merellisen että mantereisen ilmaston piirteitä: mantereiden viileyttä ja merellistä leutoutta.1
Väli-ilmaston tunnusmerkkejä ovat neljä selkeää vuodenaikaa ja suuret lämpötilaerot – kesällä riittää lämpöä ja talvella pakkanen paukkuu. Säät vaihtelevat kuitenkin suuresti sen mukaan, mistä suunnasta ilmavirrat ja matala- ja korkeapaineet saapuvat.
Ilmastoon vaikuttaa eniten Suomen pohjoinen sijainti mantereen reunalla. Jos keskilämpötiloja vertaa muihin saman leveyspiirin alueisiin, kuten Kanadan itäosaan, Grönlantiin tai Siperiaan, Suomi on huomattavasti lämpimämpi.
Tästä voimme kiittää Golfvirtaa ja Pohjois-Atlantin merivirtaa. Ne kuljettavat yhdessä lämpöä päiväntasaajan tienoilta Pohjolaan ja lämmittävät talvikuukausia jopa kymmeniä asteita. Itämerellä ja Suomen tuhansilla järvillä on niilläkin lämmittävä vaikutus.
Lämmittävien virtojen takia Suomen kylmin kolkka ei ole aivan pohjoisimmassa Lapissa vaan maan luoteiskolkassa. Pakkasennätys mitattiin samoilla suunnilla Kittilässä vuonna 1999, jolloin elohopea laski -51,1 asteeseen.
Vuodenaikojen vaihtelut
Neljä selkeästi erottuvaa vuodenaikaa ovat suomalaisen ilmaston ydin. Vuoden kaksitoista kuukautta on jaettu kristillisesti tasan niin, että jokaisella vuodenajalla on kolme virallista kuukautta. Luontoäiti ei kuitenkaan seuraa kalenteria, joten siirtymät tapahtuvat eri alueilla eri aikoihin.5
1. Suomen talvi
Talvi alkaa virallisesti siitä, kun vuorokauden keskilämpötila tippuu nollan alapuolelle ja pysyttelee siellä pidemmän jakson. Talvikuukaudet ovat joulu-, tammi- ja helmikuu, mutta talvi on hyvin erilainen esimerkiksi ahvenanmaalaisen ja lappilaisen silmin:
- Lapin talvi on 7 kuukautta pitkä, kylmä ja luminen.
- Ahvenanmaan talvi on 3 kuukautta pitkä, leuto ja kostea.
Sama näkyy keskilämpötiloissa, jotka vaihtelivat vuonna 2024 lounaissaariston -1 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin -14 asteeseen. Kun pakkanen on kovimmillaan, Lapissa ja Itä-Suomessa on -45… -50 astetta, muualla Suomessa -35… -45 astetta ja rannikolla -25… -35 astetta.
Suomalainen talvi ei ole tietty pelkkää pakkasta ja lunta vaan myös pimeyttä! Etelä-Suomessa aurinko paistaa vain muutaman tunnin, jolloin monet tankkaavat D-vitamiinia. Mitä korkeammalle mennään, sitä pimeämpää on: Sodankylästä ylöspäin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle ollenkaan, mitä kutsutaan kaamokseksi.
2. Suomen kevät
Kun keskilämpötila kääntyy nollan paremmalle puolelle, talvi vaihtuu kevääseen. Viralliset kevätkuukaudet ovat maalis-, huhti- ja toukokuu, mutta kevät kestää yleensä vain 6–8 viikkoa. Kevään kynnys ylitetään Etelä-Suomessa yleensä maaliskuun lopulla ja pohjoisessa huhtikuun lopulla.
Kevään tulo johtuu valon lisääntymisestä, mikä aktivoi sekä ihmisiä että luontoa. Kasvit heräilevät lumipeitteen alta, muuttolintujen etujoukko saapuu, ihmiset kömpivät ulos kodeistaan ja puiden latvustot alkavat punertaa, kun kasvien oma pakkasneste antosyaani käynnistelee yhteyttämistä.
Maisema muuttuukin keväällä paljon. Sulavan lumen alta paljastuu vehreyttä ja vihreyttä, kun kasvit ja puut kasvattavat lehtiään. Lumien ja jäiden sulaminen tuo mukanaan myös kevättulvia: mitä enemmän talvella on kertynyt lunta, sitä pahemmin vesi ruuhkautuu ja pursuaa yli äyräiden.
3. Suomen kesä
Kun keskilämpötilaa nousee yli 10 plusasteen, kesä on virallisesti alkanut. Kesä-, heinä- ja elokuu muodostavat kesäkuukaudet, mutta pituus vaihtelee jälleen alueittain. Pohjois-Lapissa kesä kestää parisen kuukautta, Oulun seudulla kolme, Etelärannikolla ja Lounais-Suomessa neljä.
Vuonna 2025 kesä–elokuun keskilämpötila oli koko maassa 14,9 astetta. Korkeimmat lämpötilat osuvat usein manneralueille, sillä meri-ilma viilentää rannikkoseutua ja saaristoa. Suomen lämpöennätys mitattiin heinäkuussa 2010, jolloin elohopea nousi Joensuun Liperissä 37,2 asteeseen.
Helteet kulkevat käsi kädessä auringon kanssa. Koska Lapissa kärvistellään pimeiden talvien ja kaamoksen kanssa, he saavat vastapainoksi eniten valoa. Alkukesästä yöttömän yön aikaan aurinko ei laske Pohjois-Lapissa ollenkaan.
Muuallakaan ei ole valosta pulaa, sillä Etelä-Suomessa päivän pituus on juhannuksen tienoilla pisimmillään lähes 19 tuntia. Valon ja lämmön vastapainona toimii sade: heinä- ja elokuut ovat vuoden sateisimmat kuukaudet.
4. Suomen syksy
Kesä taittuu syksyyn, kun keskilämpötila asettuu +10 ja 0 asteen väliin. Tämä tapahtuu Pohjois-Suomessa tavallisesti elokuun lopulla ja muualla syyskuun aikana. Syksy tuokin mukanaan ensimmäiset yöpakkaset ja lumet.
Syksy on monen mielestä sateinen ja synkkä vuodenaika, mitä näkyy tilastoissa. Pilviä, sumua ja sadepäiviä on kesää enemmän, mutta sademäärät kääntyvät elokuussa laskuun. Synkkyyteen vaikuttaa myös se, että yö saavuttaa syyspäiväntasauksessa (22. tai 23 syyskuuta) päivän pituuden, joten päivisinkin on usein hämärää.
Syksy tarkoittaa myös kasvukauden päättymistä, mikä ajoittuu monien kasvien kohdalla heinä–elokuun taitteeseen. Siitä alkaa talviunille valmistautuminen: kun lehdistä siirretään lehtivihreää talteen, keltaiset, oranssit ja punaiset pigmentit pääsevät loistamaan. Näin syntyy ruskaa, joka alkaa Pohjois-Lapissa jo elokuun lopulla.
Tässä vielä taulukkomuodossa eri vuodenaikoihin liittyviä ennätyksiä (Ilmatieteen laitos)4:
| Ennätys | Paikka | Aika |
|---|---|---|
| Ylin lämpötila: 37,2 °C | Liperi Joensuun lentoasema | 29.7.2010 |
| Alin lämpötila: -51,5 °C | Kittilä, Pokka | 28.1.1999 |
| Ylin kuukausikeskilämpötila: 23,0 °C | Puumala kirkonkylä | heinäkuu 2010 |
| Alin kuukausikeskilämpötila: -29,7 °C | Kuusamo | tammikuu 1985 |
| Suurin vuorokausisademäärä: 198,4 mm | Espoo, Lahnus | 21.7.1944 |
| Suurin lumensyvyys: 190 cm | Enontekiö, Kilpisjärvi | 19.4.1997 |
| Suurin keskituulen nopeus: 33,5 m/s | Rauma, Kylmäpihlaja | 1.11.2024 |
Suomen ilmastovyöhykkeet
Suomen kamaran voi jakaa myös ilmastovyöhykkeisiin. Kriteereinä käytetään yleensä lämpötilaa ja sademäärää, koska ne ovat selkeimmät muuttujat ja vaikuttavat luontoon eniten. Vyöhykkeet on kuvattu tarkemmin esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilla – tässä pikakatsaus3:
Hemiboreaalinen vyöhyke kattaa eteläisimmät rannikkoseudut ja eteläisen saariston. Vyöhykkeen kasvukausi on pitkä, mikä sopii erityisesti tammelle.
Eteläboreaalinen vyöhyke kattaa Järvi-Suomen ja ulottuu Pohjanlahden rannikolle saakka. Vyöhykkeen kesä on lämmin, pitkä ja kuiva, joten soita on vähän ja puustoa runsaasti.
Pohjanmaat, Kainuun ja eteläisen Lapin keskiboreaalisella vyöhykkeellä on päinvastoin runsaasti soita ja vähemmän puustoa. Yöpakkasia voi esiintyä pitkin kesää ja lämpötila heittelee muita vyöhykkeitä enemmän.
Pohjoisboreaalinen vyöhyke kattaa Suomen pohjoisosat Kilpisjärveä lukuun ottamatta. Metsät ovat alueella harvoja ja hidaskasvuisia, kesät puolestaan lyhyitä ja viileitä.
Jäljelle jäävä Kilpisjärvi kuuluu hemiarktiseen vyöhykkeeseen. Vyöhykkeen puusto on enimmäkseen tunturikoivua, joka kestää kesän viileitä oloja. Kesäisin esiintyy usein tulvia.
Ilmasto ja ihminen
Maapallo ja ilmasto ovat nähneet 4,6 miljardin vuoden aikana monenlaista. Dinosaurusten aikakaudella (noin 80–100 miljoonaa vuotta sitten) ilmasto oli niin lämmin, ettei jäitä ollut nimeksikään. 20 000 vuotta sitten jääkaudella keskilämpötila oli puolestaan 6 astetta nykyistä kylmempi.1
Jääkausilla on ollut tapana toistua joidenkin kymmenien tuhansien vuosien välein. Elämme parhaillaan jääkausien välistä aikaa, jolloin ilmaston pitäisi viiletä kohti seuraavaa jääkautta. Näin ei kuitenkaan tapahdu, mikä johtuu kanssaimmeisistä ja kasvihuonekaasupäästöistä.
Viimeisen 120 vuoden aikana Suomen keskilämpötila ei ole laskenut vaan noussut. Lämpeneminen pätee eniten alkutalviin (lähes viisi astetta) ja vähinten loppukesiin (vajaa aste). Lämpenemisellä on monenlaisia seurauksia6:
1. Suomi etelä-eurooppalaistuu
Jos tahti jatkuu samana, Etelä-Suomessa vietetään tulevaisuudessa Puolan tai jopa Ranskan nykyisiä kesiä. Lapin tilanne muistuttaisi puolestaan Etelä-Suomea.
2. Kasvillisuusvyöhykkeet pakenevat pohjoiseen
Lämpeneminen muuttaa kasvien ja eläinten elinoloja. Ennen pitkään kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät kohti pohjoista "vanhojen hyvien aikojen" perässä. Kun tila loppuu kesken, monet lajit uhanalaistuvat.
3. Jään ja lumen väheneminen koettelee luontoa
Monet lajit ovat riippuvaisia pakkasesta, jäästä ja lumesta – niin norpat, tunturisopulit, pohjoisen sammaleet kuin useat mikroskooppiset eliöt.
4. Ääri-ilmiöt yleistyvät
Lämpeneminen lisää haihtumista, mikä kuivattaa maaperää. Samalla rankkasateet yleistyvät, mutta ne imeytyvät maaperään vain osittain. Sateiden ja myrskyjen odotetaan yleistyvän varsinkin talvella.
Uhkakuvissa on väläytelty myös Pohjois-Atlantin merivirran ja Golfvirran pysähtymistä, mikä kääntäisi Pohjolan kurssia 360 astetta. Suomalaiset eivät pääsisi nauttimaan Etelä-Euroopan lämpimistä kesistä vaan Siperian tundrasta ja jäätävistä talvista.
Ilmastonmuutos koskettaakin meitä kaikkia. Lisääntyvät helteet ja paukkuvat pakkaset koettelevat erityisesti vanhuksia ja sairaita. Synkemmät talvet laskevat mielialoja. Lisääntyvä sade lisää tulvia ja hankaloittaa liikennettä. Tuulituhot yleistyvät. Kuinka paljon ilmasto Suomessa muuttuu, riippuu siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasujen päästöjä saadaan hillittyä.
Lähteet
- Ilmasto-opas.fi. Maapallonilmastohistoria.
- Ilmasto-opas.fi. Nykyinen ilmasto - 30 vuoden keskiarvot.
- Ilmatieteen laitos. Suomen ilmastovyöhykkeet.
- Ilmatieteen laitos. Sääennätyksiä.
- Ilmatieteen laitos. Vuodenaikojen tilastot.
- Ympäristö.fi. Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
