Jos katsotaan suomalaisten mitalitaulukkoa taitoluistelussa, siitä erottu kaksi jaksoa: 1900- ja 2000-lukujen alut. Taitoluistelun ”kulta-aikojen” välissä on siis noin 100 vuotta, mutta niiden väliin mahtuu monenlaista menestystä ja monenlaisia luistelijoita. Tämä artikkeli esittelee muutamia historian parhaita suomalaisluistelijoita.
Jakobssonit
Suomea ei tätä nykyä tunneta pariluistelumaana. Harrastajia on yksilöluistelun rinnalla vähän, edustuspareista puhumattakaan: vuoden 1966 jälkeen pariluistelussa on kilpailtu SM-tasolla vain yhdeksän kertaa. Suomen kirkkain kansainvälinen menestys on kuitenkin pariluistelun puolelta.
Vuonna 1908 helsinkiläinen Walter Jakobsson suuntasi Berliiniin insinööriopintojen perässä. Tarkoitus oli jättää luisteluharrastus taakse ja keskittyä opintoihin, mutta suunnitelmat muuttuivat, kun hän tapasi paikallisessa jäähallissa saksalaisen Ludovika Eilersin.
Kaksikko alkoi kilpailla yhdessä ja varsin menestyksekkäästi alkoikin: vuoden 1910 MM-kisoista oli kotiin viemisinä hopeaa ja vuosi myöhemmin maailmanmestaruus. Kaksikko lähentyi myös kaukalon ulkopuolella ja avioitui 1911.
Tämän jälkeen Jakobssonit muuttivat Helsinkiin ja jatkoivat kilpailua. Seuraavista kolmesta MM-kilpailuista oli tuloksena kaksi hopeaa ja yksi kulta. Kaiken kruununa oli historian ensimmäiset talviolympialaiset Antwerpenissa 1920, jossa Jakobssonit voittivat kultaa.
Kaksikon palkintokaappi näytti siis tältä:
- 1 olympiakulta (1920)
- 1 olympiahopea (1924)
- 3 MM-kultaa (1911, 1914 ja 1923)
- 4 MM-hopeaa (1910, 1912, 1913 ja 1922)
Ludovika sai ennen olympiavoittoaan Suomen kansalaisuuden. Hänen vyöltään löytyy myös yksi SM-kulta vuodelta 1917. Jakobssonit ovatkin arvokisamenestyksen osalta kaikkien aikojen parhaat suomalaisluistelijat. Eikä pidä unohtaa Walterin pikkuveljeä Gunnar Jakobssonia, josta tuli vuonna 1923 ensimmäinen suomalainen taitoluistelun EM-mitalisti!
Marcus Nikkanen
Niin ikään helsinkiläinen Marcus Nikkanen aloitti luisteluharrastuksensa Helsingfors Skridskoklubbissa, Suomen kaikkien aikojen vanhimmassa taitoluisteluseurassa. Hän voitti vuonna 1917 ensimmäisen junioreiden Suomen mestaruutensa 13-vuotiaana ja puolusti mestaruuttaan kolmesti peräkkäin.
Juniorimenestys jatkui aikuisiin. Vuosien 1927–1946 välissä Nikkanen voitti hurjat kymmenen Suomen mestaruutta, eli hän pysyi suomalaisen taitoluistelun huipulla kolmella eri vuosikymmenellä.
Nikkanen teki olympiadebyyttinsä Sveitsin Sankt Moritzissa 1928. Lopputuloksena oli kuutossija, mikä on itsessään hieno tulos mutta varsinkin, kun hän sairastui kovaan kuumeeseen ennen vapaaluisteluosuutta. Kaksi vuotta myöhemmin hän voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, EM-pronssin.
EM-menestys ei kuitenkaan tuonut oikotietä onneen. Nikkanen otettiin vuoden 1932 olympialaisiin sillä ehdolla, että hän maksaa matkakulunsa itse. Kotiseuransa HSK:n ja amerikkalaisen sponsorin avulla Nikkanen pääsi lopulta Lake Placidiin, jossa hän luisteli neljänneksi.
Kolme tuomareista pisteytti hänet kolmen parhaan joukkoon, mutta olympiamitali jäi lopulta haaveeksi. Nikkasen nelossija on kuitenkin yhä paras suomalaissijoitus olympialaisten yksinluistelussa.
Nikkanen jätti jälkensä historiankirjoihin myös seuraavana vuonna voittaessaan MM-pronssia. Se oli Suomen ensimmäinen henkilökohtainen MM-mitali taitoluistelussa. Sen, kymmenen suomenmestaruuden ja historian parhaan olympiasijoituksen myötä Nikkasen paikka Suomen luistelijaeliitissä on taattu.
Susanna Rahkamo & Petri Kokko
Suomalaiset jäätanssifanit olivat riemuissaan, kun Juulia Turkkila ja Matthias Versluis voittivat EM-pronssia 2023 kotikisoissa Espoossa. Suomen edellinen arvokisamitali jäätanssissa oli vuodelta 1995, jolloin vauhdissa oli Suomen kaikkien aikojen jäätanssipari Susanna Rahkamo ja Petri Kokko.
Rahkamon ja Kokon yhteinen jäätanssiura alkoi 80-luvun puolivälissä. Kova harjoittelu ja työ alkoivat kantaa hedelmää vuonna 1992, kun kaksikko luisteli EM-kisojen kuudenneksi, MM-kisojen viidenneksi ja kuudenneksi olympiadebyytissään Ranskan Albertvillessa.
Seuraavana vuonna Rahkamo ja Kokko olivat kirkkaimman kärjen kynnyksellä: EM-kotikisoista irtosi pronssia ja MM-kisoista nelossija – unelma olympiamitalista alkoi elää. Seuraavat talviolympialaiset järjestettiin 1994 Norjan Lillehammerissa, ja kisojen alla mitalista unelmoivat sekä luistelijat itse että Suomen kansa. Tuloksena oli kuitenkin karvas pettymys ja nelossija.
Tästä sisuuntuneena pari jatkoi kilpailua vielä vuoden, mikä kannatti, sillä he luistelivat Euroopan mestaruuteen ja MM-hopeaan. Olympiapettymyksestä huolimatta Rahkamo ja Kokko ovat Suomen kaikkien aikojen jäätanssipari, ja heidät valittiin Suomen urheilun Hall of Fameen vuonna 2022.
Kaksikko on menestynyt myös kaukaloiden ulkopuolella: Rahkamo on valmistunut tekniikan tohtoriksi sekä elintarviketieteiden maisteriksi ja työskennellyt muun muassa Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana, yrittäjänä sekä johtamisen konsulttina.
Kokko on puolestaan kauppatieteiden maisteri, joka työskenteli Googlella johtotehtävissä 2006–2024. Eikä pidä unohtaa menestystä rakkauselämässä: pari avioitui luistelu-uransa huipulla vuonna 1995 ja on yhä yhdessä.
Susanna Pöykiö
Nykyisin Oulussa opettajana työskentelevä Susanna Pöykiö teki luistelu-urallaan monenlaista historiaa. Ensimmäinen merkkiteko osui vuoteen 2001, kun hän voitti junioreiden MM-pronssia ensimmäisenä suomalaisena.
Juniorimenestys sai suomalaisen taitoluistelukansan supisemaan ja unelmoimaan aikuisten mitaleista, joita oli saatu odottaa pitkä tovi. Pöykiön MM-mitalia osattiin arvostaa varsinkin hänen kotikaupungissaan Oulussa, jossa riitti juhlijoita ja onnittelijoita.
Pöykiö debytoi aikuisten arvokilpailuissa heti seuraavana vuonna: Naganon MM-kisoissa sijalla 11. ja Lausannen EM-kisoissa kuudentena. Läpimurto eurooppalaiseen huippuun tapahtui Torinon EM-kisoissa 2005, kun Pöykiö luisteli hopealle ja ansaitsi Suomelle historian ensimmäisen naisten EM-mitalin.
Historiallista hopeaa seurasi muutama vaikeampi vuosi. Pöykiö kärsi erityisesti selkävaivoista, mikä vaikeutti ja toisinaan esti täyspäiväisen harjoittelun. Olikin upea hetki, kun hän palasi palkintokorokkeelle vuoden 2009 EM-kotikisoissa Helsingissä voittaen pronssia.
EM-pronssi oli tietynlainen sinetti Pöykiön menestyksekkäälle uralle, sillä selkävaivat pakottivat hänet lopettamaan kilpauran vuonna 2010.
Kiira Korpi
Kiira Korpi on ollut vuonna 2015 päättyneen luistelu-uransa jälkeen monessa mukana. Hän on julkaissut kirjoja, tuomaroinut Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa, luonut koreografioita muille luistelijoille sekä osallistunut teatteriin, tv-tuotantoihin ja näytöksiin. Uran jälkeistä näkyvyyttä on vauhdittanut Korven menestys taitoluistelujäillä.
Tampereelta kotoisin oleva Korpi aloitti luistelun Tapparan taitoluistelukoulussa viisivuotiaana. 16-vuotiaana hän oli Pohjoismaiden ja Suomen juniorimestari sekä aikuisten SM-hopeamitalisti, mikä avasi ovet aikuisten arvokisoihin.
Vuoden 2006 EM-kisoissa Korpi luisteli kuudenneksi, josta oli suunta vain ylöspäin: seuraavana vuonna hän nousi palkintokorokkeelle voittaen EM-pronssia. Sama toistui vuoden 2011 EM-kisoissa, joissa Korpi oli johdossa lyhytohjelman jälkeen:
Unelma kirkkaimmista mitaleista kariutui valitettavasti vapaaohjelman epäonnistuneeseen hyppyyn. Kenties tästä sisuuntuneena Korpi voitti seuraavana vuonna EM-hopeaa, mikä kruunasi hänen upean uransa.
Laura Lepistö
Listan päättää Suomen kaikkien aikojen menestynein taitoluistelija yksinluistelussa, Laura Lepistö. Hän aloitti luistelun kolmevuotiaana isosiskonsa jalanjäljissä ja sai heti valmentajakseen Virpi Horttanan, joka on palkittu Suomen parhaaksi taitoluisteluvalmentajaksi useita kertoja.
Sinnikäs harjoittelu ja toinen toistaan vaikeampien temppujen tavoittelu nostivat Lepistön maajoukkueeseen vuonna 2002 yhdessä Kiira Korven kanssa. He olivat paitsi ikätovereita myös hyviä ystäviä.
Lepistö siirtyi junioreista aikuisiin kaudelle 2007–2008, minkä jälkeen tulos oli kovaa. Hän voitti ensimmäisissä aikuisten arvokisoissa vuonna 2008 heti pronssia ja luisteli saman vuoden MM-kisoissa kahdeksanneksi.
Keväällä 2008 Lepistö oli Kansainvälisen luisteluliitto ISU:n maailman rankinglistalla kuudentena, ja tulos oli sen mukaista: seuraavana vuonna EM-pronssi kirkastui kultamitaliin kotikisoissa Helsingissä, ja MM-kisoista irtosi kuutossija.
Euroopan huippu oli saavutettu, mutta Lepistö pisti vielä paremmaksi. Vaikka hän joutui tyytymään hopeamitaliin seuraavissa EM-kisoissa, hän voitti MM-pronssia ja luisteli olympialaisissa kuudenneksi parhaana eurooppalaisena.
Tämän jälkeen Lepistön uraa varjostivat loukkaantumiset, ja hän lopetti kilpaluistelun vuonna 2012. Aikuisten arvokisoja kertyi siis verrattain vähän, mutta menestys oli sitäkin kovempaa:
- 2008: SM-kulta, EM-pronssi ja MM-kisoissa 8.
- 2009: SM-hopea, EM-kulta ja MM-kisoissa 6.
- 2010: SM-kulta, EM-hopea, MM-pronssi ja olympialaisissa 6.
Puuttuuko listalta oma suosikkisi? Kommentoi alle!
Lähteet
1. Höyrinen, Raiko. 11.4.2024. Laura Lepistön taitoluistelu-ura nousi korkealle mutta päättyi kivuliaasti. Etelä-Suomen Sanomat. Viitattu 4.12.2024
2. Kokko, Marita. 20.1.2023. Sykähdyttävä pari teki paluun jäänäyttämölle 30 vuotta myöhemmin. Skating Finland. Viitattu 4.12.2024
3. Kokko, Marita. 22.12.2020. Susanna Pöykiö vei Suomen mitalikantaan 15 vuotta sitten. Skating Finland. Viitattu 4.12.2024
4. Skate Guard Blog. Snubbed In Scandinavia: The Marcus Nikkanen Story. Viitattu 4.12.2024
5. Viitanen, Kaisa. 14.2.2018. Kautta aikojen parhaat suomalaisluistelijat olympialaisissa. Skating Finland. Viitattu 4.12.2024
6. Yle Urheilu. 5.12.2014. EM-mitaleita ja poliisipuku – näillä Kiira Korpi on kohahduttanut. Viitattu 4.12.2024
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
