150 vuotta suomalaista taitoluistelua

Tiesitkö, että Suomi on voittanut taitoluistelussa kaksi olympiamitalia? Ludovika ja Walter Jakobsson luistelivat vuonna 1920 pariluistelun olympiakultaa Antwerpissa Belgiassa. Neljä vuotta myöhemmin kaksikko voitti hopeaa Ranskan Chamonix’ssa.

Jakobssonien olympiakulta oli ensimmäinen arvokisamitali itsenäisen Suomen taitoluisteluhistoriassa. Vaikka voittotahti on laantunut alun ruuhkavuosista – ja pariluistelusta on siirrytty enemmän yksinluisteluun ja jäätanssiin – vuosien varrelle on mahtunut monenlaisia onnistumisia ja tarinoita.

Sukellamme tässä artikkelipaketissa suomalaiseen taitoluisteluun ja esittelemme muun muassa

• lajin historiaa
• suomalaisia luisteluseuroja
• suomalaisia huippuluistelijoita.

Parhaat opettajamme saatavilla aiheessa luistelu

5 (3 arvostelua)

Sonia

50€

/h

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!

Rosaliina

60€

/h

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!

5 (3 arvostelua)

Sonia

50€

/h

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!

Rosaliina

60€

/h

Ensimmäinen tunti ilmaiseksi!

Hyppää kyytiin!

Kaikki alkoi Suomesta – vai alkoiko sittenkään?

Englantilainen BBC uutisoi vuonna 2007, että luistelu olisi keksitty Suomessa noin 4000 vuotta sitten. Oxfordin yliopiston tutkijaryhmän mukaan suomalaiset olisivat kehittäneet ensimmäiset luistimet hevosen luusta.

Tämä voi hyvin olla totta, mutta Museovirasto toppuutteli suomalaisten innostusta: vaikka Suomesta olisi löytynyt vanhin tunnettu luistin, se on voitu keksiä aiemmin muualla. Mitä pidemmälle historiassa mennään, sitä vaikeampaa sitä on tutkia. Tutkimusryhmän väite liipannee kuitenkin läheltä totuutta:

• Ensimmäiset luistimet keksittiin jotakuinkin noihin aikoihin pohjoisella pallonpuoliskolla.
• Ensimmäiset luistimet tehtiin eläimen luusta.
• Luuluistimia käytettiin jäällä suksien tapaan; ne eivät uponneet jäähän, vaan vauhtia työnnettiin sauvoilla.

Luistimet kehitettiin alun perin liikkumista varten. Tärkeä askel kohti luisteluharrastusta otettiin 1200- ja 1300-luvuilla, kun hollantilaiset alkoivat valmistaa luistimen teriä metallista ja teroittaa niitä. Terän pureutuessa jäähän ei tarvittu enää sauvoja, joten jäällä ”hiihtämisestä” siirryttiin luisteluun.

Hollannista luistelu levisi Englantiin, jossa sen suosio kasvoi entisestään. Skotlannissa perustettiin 1740-luvulla historian ensimmäinen taitoluisteluseura, Edinburgh Skating Club, joka järjesti jäsenilleen luistelukokeita.

Brittiläinen luistelutyyli ei kuitenkaan keskittynyt siihen, miten näyttävästi tai kauniisti jäällä liikutaan vaan siihen, miten tarkkoja ja säännönmukaisia kuvioita jään pintaan kaivertuu. Taitoluisteli olikin alun perin ”kuvioluistelua”, jonka fokus oli jäähän piirretyissä kuvioissa.

Nykypäivän taitoluistelun juuret ovat Yhdysvalloissa. Newyorkilainen balettitanssija Jackson Haines (1840–1875) piti brittiläistä tyyliä kovin jäykkänä ja tylsänä – hän halusi luisteluun lisää itseilmaisua, taiteellisuutta ja näyttävyyttä.

Haines päättikin yhdistää baletin musikaalisuuden ja liikkeet taitoluisteluun, mikä tyrmättiin Yhdysvalloissa nopeasti. Hän päätyi levittämään tyyliään Eurooppaan, missä balettia ja klassista musiikkia osattiin arvostaa.

Hanesista kasvoi tähti, joka esiintyi monissa maissa ja monille hallitsijoille. Hiljalleen alettiin puhua kansainvälisestä luistelutyylistä, joka levisi Hainesin mukana Suomeen 1875, jolloin hän esiintyi mm. Kaisaniemen puistossa Helsingissä, Viipurissa Salakkalahden jäällä sekä Turun Kupittaan puistossa.

Ulkona esiintyminen ja matkustelu oli kuitenkin rankkaa, ja Haines sairastui keuhkokuumeeseen. Hän kuoli 35-vuotiaana, ja hänet haudattiin Kokkolan Marian hautausmaalle, jossa on vieraillut vuosien varrella monia taitoluistelun ystäviä sekä suomalaisia luistelutähtiä.

Pian Hainesin kuoleman jälkeen Suomeen perustettiin ensimmäinen taitoluisteluseura, Helsingfors Skridskoklubb HSK, ja kauppojen hyllyiltä löytyi hänen nimeään kantavia luistimia.

Suomalaiset luisteluseurat ja huippuluistelijat

Vuonna 1875 perustettu Helsingfors Skridskoklubb HSK on siis Suomen vanhin taitoluisteluseura. Se on myös yksi menestyneimmistä, sillä sen väreissä on luistellut monen monta mestariluistelijaa, suurimpina Ludovika ja Walter Jakobsson.

Vuonna 1908 Berliiniin opiskelemaan muuttanut Walter Jakobsson tutustui paikallisella jäähallilla saksalaiseen Ludovika Eilersiin. Pian tämän jälkeen pari alkoi kilpailla yhdessä, ja menestystä tuli heti: 1910 MM-kisoissa kaksikko voitti hopeaa ja vuotta myöhemmin maailmanmestaruuden.

Samoihin aikoihin pari avioitui ja muutti Suomeen. Näin Ludovikasta tuli Jakobsson, ja hän hankki Suomen kansalaisuuden. Voittotahti jatkui kovana: kaksikko voitti maailmanmestaruuden vielä kahdesti (1914 ja 2023), neljä MM-hopeaa ja kaiken kruununa olympiakullan 1920.

HSK:n mestariluistelijoihin voi laskea myös:

• Marcus Nikkasen, joka voitti yhteensä 10 Suomen mestaruutta ja Suomen ensimmäisen yksinluistelun EM-mitalin (pronssin) vuonna 1930. Nikkanen oli myös Lake Placidin olympialaisissa 1932 neljäs, mikä on yhä paras suomalaissijoitus olympialaisten yksinluistelussa.
• Maj-Len Helinin, joka voitti kahdeksan peräkkäistä Suomen mestaruutta 1937–1945.
• Leena Pietilän, seitsenkertaisen Suomen mestarin.
• Susanna Rahkamon ja Petri Kokon, jotka muodostivat 1990-luvulla Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmän jäätanssiparin. Kaksikko voitti 1993 EM-pronssia, 1994 MM-pronssia sekä 1995 EM-kultaa ja MM-hopeaa.

Helsingfors Skridskoklubb on valittu lukuisia kertoja Suomen parhaaksi taitoluisteluseuraksi, muun muassa vuodesta 2008 vuoteen 2014.

Helsingin Luistelijat

Vuodesta 2014 eteenpäin Suomen parhaaksi taitoluisteluseuraksi valittu Helsingin Luistelijat perustettiin samana päivänä Suomen Luisteluliiton kanssa 26. tammikuuta 1908. Tällöin HSK:n rinnalle haluttiin perustaa suomenkielinen seura, joka nimettiin Helsingin Suomalaiseksi Luistinseuraksi.

Helsingin Luistelijat ei siis ollut alun perin taitoluisteluseura, ja sen menestyksekkäimmät vuodet ovat pikaluistelujäiltä: Clas Thunberg voitti 1920- ja 1930-luvuilla viisi olympiakultaa, viisi maailmanmestaruutta ja neljä Euroopan mestaruutta.

Taitoluistelupuolella Helsingin Luistelijat on menestynyt erityisesti muodostelmaluistelussa: seuran Marigold IceUnity on Suomen voitokkain muodostelmajoukkue 15 Suomen mestaruudella ja viidellä maailmanmestaruudella.

Menestystä on tullut myös yksinluistelussa ja jäätanssissa. 1950-luvulla Linnan siskokset Kirsti ja Riitta vuorottelivat Suomen mestareina, ja jäätanssin viimeisin arvokisamitali on vuoden 2023 EM-kotikisoista, joissa Juulia Turkkila ja Matthias Versluis voittivat pronssia.

Helsingin Taitoluisteluklubi

Helsingin Taitoluisteluklubi on niittänyt monenlaista menestystä, mutta kenties tärkein on sen merkitys suomalaiselle taitoluistelulle. Innokas taitoluistelija Jane Erkko perusti 1960-luvulla taitoluistelujaoston Helsingin Jalkapalloklubin alaisuuteen – hänen tavoitteenaan oli tuoda suomalaiset takaisin arvokisajäille ja tehdä taitoluistelusta ammattimaisempaa.

Tässä hän myös onnistui: Helsingin jäähallin avautumisen myötä harjoitteluolosuhteet paranivat ja Suomeen pystyttiin houkuttelemaan kansainvälisen tason valmentajia. Helsingin Taitoluisteluklubi erkaantui HJK:sta vuonna 1972 omaksi seurakseen, minkä jälkeen menestystä on riittänyt.

HTK:n kirkkain tähti on nelinkertainen Suomen mestari Kristiina ”Tintti” Wegelius, joka edusti Suomea seitsemissä EM-kisoissa ollen parhaimmillaan neljäs. Hän luisteli myös MM-kuutoseksi vuonna 1983 ja olympiakympiksi 1980. Seuraa on edustanut olympialaisissa myös Pekka Leskinen (1976) ja Susan Broman (1980).

Jane Erkko oli tärkeässä roolissa myös muodostelmaluistelun tuomisessa Suomeen. Helsingin Taitoluisteluklubin nimissä onkin maan vanhin muodostelmajoukkue, vuonna 1984 perustettu Helsinki Rockettes, joka on voittanut 10 Suomen mestaruutta ja kolme maailmanmestaruutta.

Espoon Jäätaiturit

Siinä missä HSK:n, Helsingin Luistelijoiden ja HTK:n kirkkain yksinluistelumenestys on (toistaiseksi) kauempana historiassa, Espoon Jäätaiturit on päässyt juhlimaan 2000-luvulla. Seurahistorian suurin tähti on Laura Lepistö, joka on tilastojen valossa Suomen menestynein taitoluistelija yksinluistelussa.

Lepistö aloitti luistelun kolmevuotiaana Virppi Horttanan alaisuudessa, joka kuuluu Suomen arvostetuimpiin luisteluvalmentajiin. Lepistö nousi luistelumaajoukkueeseen vuonna 2002 ja menestyi hyvin mm. junioreiden MM-kisoissa sekä Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa.

Siirtyessään aikuisiin kaudelle 2007–2008 tahti vain koveni: Lepistö voitti EM-debyytissään 2008 heti pronssia ja seuraavana vuonna Euroopan mestaruuden Helsingin kotikisoissa. Vuonna 2010 Lepistö luisteli vielä EM-hopealle, MM-pronssille sekä olympiakuutoseksi parhaana eurooppalaisena.

Jäätaitureiden viimeisin arvokisamitali on vuodelta 2019, jolloin Viveca Lindfors voitti pronssia Minskin EM-kisoissa. Seura on ollut vakiokasvo myös SM-kisojen korkeimmalla korokkeilla, jolle ovat luistelleen Lepistön ja Lindforsin lisäksi mm. Kaisa Kella, Alisa Drei ja Sanna-Maija Wiksten.

Tappara Taitoluistelu ja Oulun Luistelukerho

Tappara ja Tampere tunnetaan jääkiekostaan, mutta Tapparan väreissä on luistellut myös upeita taitoluistelijoita. Niistä kirkkain on tietysti Kiira Korpi, joka ponnisti Pohjoismaiden ja Suomen juniorimestaruudesta kolmenkertaiseksi EM-mitalistiksi:

• 2007 EM-kisoissa Varsovassa Korpi voitti pronssia.
• 2011 EM-kisoista Bernissä irtosi pronssia.
• 2012 EM-kisoissa Sheffieldissä Korpi ylsi hopealle ja oli lyhytohjelman jälkeen kärkipaikalla.

Huippuluistelijoista puhuttaessa on mainittava myös Oulun Luistelukerhoa edustanut Susanna Pöykiö, joka voitti junioreiden MM-pronssia ensimmäisenä suomalaisena vuonna 2001. Aikuisissa hän saavutti eurooppalaisen huipun Torinon EM-kisoissa 2005 voittaen hopeaa ja sitä kautta Suomen historian ensimmäisen naisten EM-mitalin yksinluistelussa.

Pöykiön hopeamitali avasi mitalihanat: hän, Korpi ja Lepistö voittivat yhteensä 8 EM-mitalia vuosina 2005–2012. Suomi on siis menestynyt taitoluistelussa erityisesti 1900- ja 2000-lukujen alkupuolella, ja tähän noin satavuotiseen jaksoon mahtuu toinen toistaan upeampia luistelijoita ja luistelusuorituksia!