Politiikan keskeisimpien ideologioiden tunteminen on tärkeää itseään ympäröivän yhteiskunnan ymmärtämiseksi. Lisäksi yhteiskuntatieteet ovat suosittu ala niin opiskeluiden kuin työelämän suhteen. Poliittisiin aatteisiin tutustutaan jo peruskoulun aikana.
Toisen asteen opinnoissa yhteiskuntaoppi ja historia eivät ole niitä suosituimpia aineita, mutta hyödyllisiä jatko-opintoja ajatellen. Moni tähtääkin hyviin tuloksiin ylioppilaskirjoituksissa näiden oppiaineiden osalta. Myös alan opinnot yliopistossa kiinnostavat monia.
Tässä artikkelissa keskitymme sosialismiin yhtenä keskeisimpänä poliittisena ideologiana. Sosialismin piirteitä on nähtävissä myös muissa ideologioissa kuten feminismissä. Sosialismia edustaa Suomen puoluekentällä erityisesti SDP (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue).
Sosialismin synty ja sosialistit
Verotus, varallisuuden uudelleenjako ja yhteiskuntaluokat ovat olleet osa ihmiskunnan kehitystä historian alusta asti. Sosialismi aatteena syntyi kuitenkin vasta 1800-luvulla teollisen vallankumouksen aikaan. Sitä on pidetty kautta aikain vasemmistolaisena aatteena.
Sosialismi on poliittinen ideologia, jonka keskiössä ovat tasa-arvo, yhteisomistus ja työläisten aseman parantaminen.
On totta, että sosiaalinen eriarvoisuus ja kokemus taloudellisesta epäsuhdasta ovat olleet läsnä läpi ihmiskunnan historian. Historiankirjamme ovat täynnä kertomuksia kansannousuista ja kapinoista eliittiä vastaan. Näistä hyviä esimerkkejä ovat Ranskan vallankumous ja monen muun monarkian loppu.
Tällaiset historialliset tapahtumat avasivat oven uusille poliittisille ja taloudellisille ajatuksille. Esiin astui sosialistinen ajattelija Karl Marx (v. 1818–1883). Hän syntyi ylemmän keskiluokan perheeseen Trierissa, Preussin kuningaskunnassa (nykyisessä Saksassa).
Karl Marx oli lakimiehen poika, ja hänen perheensä omisti useita viinitarhoja Mosel-joen varrella - nämä lisäsivät heidän tulojaan ja asemaansa yhteiskunnassa. Karl lähetettiin kouluun, jonka opettajat olivat liberaaleja humanisteja. Nämä vaikutteet muovasivat marxilaista ajattelua.
Myös Friedrich Engels (v. 1820–1895) oli kotoisin varakkaasta perheestä Preussin kuningaskunnassa. Hänen isänsä omisti tekstiilitehtaan, jossa nuori Friedrich näki omin silmin kapitalistisen yritystoiminnan tragedian.
Friedrichin perhe olisi halunnut tämän lopettavan koulussa käymisen ja siirtyvän työskentelemään perheyritykseen. Friedrich vastusti perheensä tahtoa, ja hänestä tuli nopeasti Karl Marxin hyvä ystävä. Heitä yhdistivät samat aatteet ja ajatukset yhteiskunnasta.
Yhdessä he rakensivat sosialistisen aatesuuntauksen, jonka tunnemme nykyään marxismina. Friedrich rahoitti usein vähemmän varakkaan ystävänsä elämäntapaa ja kirjoitustyötä. Hän myös julkaisi kaksi viimeistä osaa Marxin kirjoittamasta Pääoma -nimisestä teoksesta.
Rosa Luxemburg (v. 1858–1943) syntyi Venäjän keisarikunnassa (nykyisen Puolan alueella, Zamośćissa) juutalaiseen perheeseen. Hän opiskeli Zurichin yliopistossa tutustuen muihin sosialisteihin ja kannatti Saksan ja Venäjän vallankumouksia. Hän oli perustamassa Saksan nykyisten sosiaalidemokraattisten ja kommunististen puolueita edeltäviä järjestöjä.
Beatrice Webb (v. 1871–1919) syntyi Hampshiressa, Englannissa, menestyneen rautatieliikemies Richard Potterin tyttäreksi. Hänen isoisänsä oli parlamenttiedustaja, ja hän avioitui myöhemmin sosialistisen Sidney Webbin kanssa. Webb ajoi yhteiskuntaluokkien tasa-arvon lisäksi sukupuolten välistä tasa-arvoa.
Englantilainen sosiologi Anthony Giddens (syntynyt vuonna 1938) hylkäsi perinteiset sosialistiset aatteet ja häntä pidetään yhtenä Kolmas tie -ideologian perustajista. Siihen kuuluu muun muassa ajatus siitä, että yhteiskunnalliset liikkeet voivat olla tehokkaampia kuin poliittinen toiminta.
Hänen ajatuksensa ovat hieman kiistanalaisia ja perinteisen sosialistisen ajattelun ulkopuolella. Häntä kuitenkin arvostetaan yli sosialismin rajojen ja hänen teoksensa ovat alansa tunnetuimpia.
Sosialismin käsitteet ja tavoitteet
Sosialismi on laaja käsite, johon kuuluu monia suuntauksia. Se on myös muuttunut vuosikymmenien aikana. On kuitenkin käsitteitä, jotka yhdistävät sosialismia. Sosialismi näkee ihmisen käyttäytymisen olevan sosiaalisesti määräytyvää sekä ihmiset sosiaalisina olentoina, jotka pyrkivät yhteistyöhön.
Sosialismi näkee myös kollektiivisen ponnistelun arvokkaaksi yhteiskunnan ja talouden kannalta. Tasa-arvo koetaan elintärkeäksi niin valtiolle, taloudelle, yhteiskunnalla kuin yksilöille. Lisäksi työntekijöillä tulisi olla taloudellista ja valtiollista vaikutusvaltaa.
Näiden yhtenäisten käsitteiden ja tavoitteiden ohella löydämme vaihtoehtoisia polkuja sosialistisen valtion saavuttamiseksi. Tästä esimerkki on vallankumouksellinen sosialismi, jossa tavoitteena on kukistaa olemassa olevat sosioekonomiset ja poliittiset rakenteet.
Toisena täysin vastakkaisena esimerkkinä voidaan pitää sosiaalidemokratiaa, joka haluaa tasapainottaa kapitalismin "haittoja" ja tehdä siitä inhimillisemmän. Sosialismin sisään mahtuu monenlaisia suuntauksia, joista kaikki eivät edes hyväksy toistensa ajatuksia ja tavoitteita.
Katsaus sosialistisiin suuntauksiin
Politiikan ideologioita voisi verrata uskontoihin. Lähes kaikissa uskonnoissa on erilaisia suuntauksia (uskontokuntia). Sosialismin aatteen moniulotteisuus tarjoaa vaihtoehtoisia tulkintoja ja luo uusia ajatuspolkuja.
Leninismi
Vladimir Lenin uskoi, että proletariaatin diktatuuri on väliratkaisu toimivalle yhteiskunnalle, jossa työväenluokka olisi vallan kahvassa. Tämän myötä olisi mahdollista lakkauttaa kapitalismin rakenteet ja siirtyä kohti kommunistista yhteiskuntaa.
Lenimismin perustajana Vladimir otti vaikutteita muun muassa marxilaisuudesta. Hän myös uskoi vallankumouksen olevan välttämätön tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös lenimismilla on omia alasuuntauksiaan kuten marxismi-leninismi ja trotskilaisuus.
Ekososialismi
Ekososialismi on yhdistelmä marxismia, ekologismia ja sosialismia. Ekososialistit uskovat, että kapitalismi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, eriarvoisuutta ja sosiaalista syrjäytymistä. He vähättelevät vihreitä liikkeitä ja kritisoivat vasemmistolaista politiikkaa siitä, etteivät ne tee tarpeeksi hillitäkseen kapitalismia.
Sosialistinen feminismi
Feminismi sopii hyvin marxilaiseen logiikkaan ja sosialistiseen viitekehykseen. Sosialismi pyörii
tasa-arvoisten valtasuhteiden ja yhteiskuntaluokkien ympärillä. Feminismi taistelee sukupuolten tasa-arvon puolesta - myös yhteiskunnallisessa valtadynamiikassa.
Uskonnollinen sosialismi
Uskonnollisten tekstien voidaan nähdä tunnustavan sosialismin aatteita: nuorten, köyhien ja heikoimpien huomioimista, julkista kontrollia taloudellisista hyödykkeistä ja ennen kaikkea tasa-arvoa. Jokainen suuri uskonto puolustaa omalla tavallaan sosialismia.
Anarkososialismi
Tämän tyyppinen anarkistinen sosialismi liikkuu entistä vasemmalle marxismista, mutta ylläpitää silti anarkistisia näkemyksiä vapaudesta ja individualismista. Se korostaa, että yhteiskunnallinen solidaarisuus perustuu yksilönvapauteen.
Demokraattinen sosialismi
Ihmiset sekoittavat usein tämän suuntauksen sosiaalidemokratiaan, vaikka ne ovat perustavanlaatuisesti erilaisia:
Pyrkii luomaan sosialistisen taloudellisen demokratian kansanvaltaan perustuen.
Keskiössä hyvinvointipolitiikka, julkisesti rahoitetut palvelut ja sekatalous.
Sosialismi, kommunismi ja kapitalismi
Meidän on muistettava, että sosialismi on historian isommassa kuvassa ollut sekä poliittinen että taloudellinen ideologia. Niin ovat myös omalla tavallaan kommunismi ja kapitalismi. Voidaan esimerkiksi pohtia näiden kolmen eroja suhtautumisessa varallisuuden jakautumiseen.
Sosialismi pyrkii eriarvoisuuden vähentämiseen oikeudenmukaisella tulonjaolla. Kommunismi taasen pyrkii täydelliseen tasa-arvoon ja yhteiseen varallisuuden omistukseen. Kapitalismi sen sijaan myöntää, että kilpailu tekee taloudellisesta eriarvoisuudesta väistämätöntä.
Sosialismi. Voiton marximointia.
Bisquit - suomalainen pakinoitsija
Emeritusprofessori Richard Wolff väittää, että sosialismi ja demokratia esiintyvät rinnakkain vaihtelevassa määrin yhteiskunnan eri tasoilla. Esimerkiksi yrityksissä vallitsevat kuitenkin ylhäältä alas ohjatut kapitalistiset rakenteet. Työntekijät eivät päätä yritysten suunnasta eivätkä nauti työnsä hedelmistä.
Entä sosialistiset maat?
On vaikea määritellä tarkkaan sosialistisia maita. Esimerkiksi Ruotsin ajatellaan pitävän kiinni joistakin tärkeimmistä sosialismin piirteistä. Sosialismi voidaan etenkin länsimaissa nähdä yhtenä poliittisena ideologiana osana muuta poliittista puoluekenttää.
Kommunistisia maita ovat muun muassa Kiina, Vietnam ja Kuuba. Kiina on ylivoimaisesti käytetyin esimerkki aiheesta puhuttaessa, vaikka se on markkinatalous, jota ruokkivat valtion ja yksityisten investointien yhdistelmä.
Keskeisimmistä poliittisista ideologioista sosialismi on kenties joustavin. Se on pohjimmiltaan ihmislähtöinen, vaikka se keskittyykin yhteiskunnan (ja talouden) parantamiseen, kuten muutkin poliittiset aatteet.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
