Valtiotieteiden opiskelija on siitä onnekkaassa asemassa, että oman alan tietoa ja työkaluja on tarjolla pilvin pimein. Päivänpolitiikkaa voi seurata kymmenissä lehdissä, valtiotasolla on omat tietopankit, ja englanninkielisiäkin tietokantoja on valtava määrä.
Valinnanpaljous voi kuitenkin aiheuttaa päänsärkyä, jos olennaista tietoa ei meinaa millään löytyä. Siksi päätimme listata muutamia sivustoja ja työkaluja, jotka voivat auttaa niin orientaatioviikolle valmistautujia, tenttiviikon stressaajia, kandiaiheen pähkäilijöitä kuin teoriapaperin tuhertajiakin.
1. Uuden opiskelijan työkalut
Aloitetaan katsaus työkalujen höyhensarjalaisesta eli uuden opiskelijan oppaasta. Jokainen yliopisto ja koulutusohjelma toimii omalla tavallaan, ja yhteisiin pelisääntöihin kannattaa tutustua heti, kun tieto opiskelupaikasta kilahtaa sähköpostiin.
Helsingin yliopiston fuksioppaassa on esimerkiksi tietoa opiskelupaikan vastaanotosta, kelpoisuuden osoittamisesta, lukuvuosi-ilmoittautumisesta, käyttäjätunnuksista, opintotuen hakemisesta, viestintäkanavista, opiskelijakortista ja orientaatioaikataulusta.
Kun fuksiopas on luettu, laita yliopiston ja oman ainejärjestön sometilit seurantaan. Somessa jaetaan usein tuutori- ja hallitusesittelyitä sekä muuta mukavaa, kuten liikuntavuoroja, tapahtumainfoja ja vinkkejä uusille opiskelijoille.
2. Kirjoittajan työkalut
Oli ala mikä tahansa, yliopistossa pääsee kirjoittamaan ja paljon. Yleisimmät kielioppikiemurat voi tarkistaa Kielitoimiston ohjepankista, joka esittelee oikeinkirjoitus-, kielioppi- ja nimiohjeita mukavan konkreettisesti esimerkkien avulla.
Jos ohjepankki jättää kylmäksi, vastaus löytyy varmasti Iso suomen kieliopista ja sen verkkoversio VISKIstä – tai ei löydy varmasti, mutta siellä se on! VISKissä on yli 1700 kielioppipykälää, joten tiedonhakuun voi mennä hyvä tovi.
Kursseilla voi päästä kirjoittamaan myös englanniksi. Tällöin apuna voi käyttää Manchesterin yliopiston fraasipankkia (Academic Phrasebank), joka tarjoaa vinkkejä yleisimpiin sudenkuoppiin sekä mallilauseita ja -fraaseja esimerkiksi termien määrittelyyn, sidoskeinoihin ja esimerkkien antamiseen.
Viittaaminen on olennainen osa akateemista kirjoittamista, joten kirjanmerkkipalkkiin kannattaa raivata tilaa viitteidenhallintaohjelmalle. Esimerkiksi Zoterolla voi tallentaa viitteitä ja hakutuloksia eri tietokannoista, mikä helpottaa varsinkin tekstin sisäisiä viitteitä ja viittausten muotoilua.
Näppäimistön sauhutessa ei pidä unohtaa yliopiston omia kirjoitusohjeita, kuten Tampereen politiikan tutkimuksen kirjoitusopasta. Oppaan avulla voi tutustua eri tekstilajeihin, mutta sen suurin anti liittyy asetteluun ja lähdeviitteisiin, jotka vaihtelevat yliopistosta ja osastosta toiseen.
3. Kansainvälisiä tietokantoja
Omaan alaan sopivia artikkeleita ja tietokantoja kannattaa kysellä opettajilta, jotta tiedonhakuun ei mene turhaa aikaa ja se ei lähde rönsyilemään joka suuntaan. Tässä muutamia esimerkkejä:
Hakukone, joka keskittyy tieteellisiin ja akateemisiin lähteisiin. Hyötyä varsinkin tutkimuskursseilla ja opinnäytetöissä, mutta itse artikkelit löytyvät usein muualta.
Kattava kokotekstitietokanta, jossa on satojen tieteellisten lehtien julkaisuja. Julkaisurajoitukset ovat yleensä 1–5 vuotta, joten tuoreimpia numeroita saa odotella hetken.
Yleinen viittaustietokanta, jossa on tuhansia tieteellisiä lehtiä, kirjasarjoja ja muita julkaisuja. Datan avulla voi esimerkiksi selvittää, mitkä artikkelit ja tutkijat ovat oman alan kannalta keskeisiä.
Tietokanta, joka on täynnä politiikan tutkimuksen, julkishallinnon ja lähitieteiden artikkeleita, raportteja ja opinnäytetöitä.
Pitää sisällään tieteellisiä lehtiä vuodesta 1999 eteenpäin monilta aloilta, kuten yhteiskuntatieteistä ja viestinnästä.
Monet artikkelitietokannat vaativat yliopiston tunnukset tai VPN-yhteyden, mutta niitäpä harvoin tarvitsee akateemisen maailman ulkopuolella.
4. Kotimaisia resursseja
Jos tiedonhaku suuntautuu kotimaan kamaralle, siihenkin on tarjolla monenlaisia palveluja, arkistoja ja työkaluja:
- Edilexissä, Finlexissä ja Lakisammossa on uutisia, kirjoja, artikkeleita, lehtiä, lakikokoelmia ja kaikkea muuta, mitä juridiikasta voi kaivata.
- Selma on Eduskunnan kirjaston kokoelmaluettelo, jossa on oikeustieteellisiä artikkeleita, kirjoja ja lehtiä aina 1600-luvulta saakka.
- Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto sisältää ministeriöiden julkaisusarjoja PDF-muodossa. Suurin osa julkaisusta on kerätty vuodesta 2016 eteenpäin, mutta vanhempiakin löytyy.
Jos erilliset tietokannat ja arkistot tuntuvat aluksi vierailta, Finna toimii hyvänä yleishakuna tieteellisille lehdille, alan kirjallisuudelle ja muille aineistoille. Samoilla vauhdeilla kannattaa tutustua tarkennettuun hakuun ja Boolen operaattoreihin, joilla voi säästää opintojen aikana paljon aikaa, hikeä ja kyyneleitä.
5. Opinnäytetöitä
Opinnäytetyöt ansaitsevat oman otsakkeensa, koska ne koskettavat ennemmin tai myöhemmin kaikkia opiskelijoita. Vanhoista kandeista ja graduista on hyötyä varsinkin silloin, kun oma aihe tuntuu epämääräiseltä tai tutkimuskysymys ei meinaa hahmottua.
Aiempia töitä ei kannata ajatella mallipohjina, mutta ne auttavat hahmottamaan, millaisia aiheita valtio- tai yhteiskuntatieteissä on tutkittu, millä menetelmillä ja missä laajuudessa. Samalla niistä näkee, miltä valmis kandi tai gradu näyttää.
Opinnäytetöitä voi etsiä yliopistojen omista arkistoista:
- Aalto yliopistolla on Aaltodoc.
- Ammattikorkeakouluilla on yhteinen Theseus.
- Helsingin yliopistolla on Helda.
- Itä-Suomen yliopistolla on UEF eRepo.
- Jyväskylän yliopistolla on JYX.
- Tampereen yliopistolla on Trepo.
- Turun yliopistolla on UTUPub.
6. Harjoittelu ja työllistyminen
Edelliskohdista voisi päätellä, että valtiotieteiden opiskelu on pelkkää tutkimusta ja akateemista aherrusta. Näin ei toki ole, vaan teorian ja tutkimuksen vastapainona on käytännön työtä, työelämäopintoja ja tavallista opiskeluarkea.
Työelämäopintoja voi suorittaa (koulutusohjelmasta riippuen) monella tavalla, esim. tutkimusavustaja, järjestötoiminnan kautta tai harjoittelijana. Harjoittelupaikkoja on monia, kuten nämä raskassarjalaiset:
- Valtioneuvoston kanslian työllistää vuosittain kymmeniä korkeakouluharjoittelijoita. Osa paikoista sopii kandivaiheeseen ja osa on suunnattu opintojen loppupuolelle.
- EU:n toimielinten harjoittelupaikat on suunnattu korkeakouluista valmistuneille, ja ne tarjoavat hyvän näköalapaikan EU:n hallintoon ja kansainvälisiin suhteisiin.
- UNDP:n Pohjoismaiden toimisto tarjoaa kuuden kuukauden harjoittelujaksoja korkeakouluopiskelijoille. Tarkemmat hakuajat ja -ohjeet julkaistaan toimiston verkkosivuilla ja sometileillä.
Kaupunki- ja yliopistokohtaisena vinkkinä pitää mainita myös valtiotieteilijöiden työelämämessut! Helsingin yliopiston isännöimä tapahtuma pitää sisällään valtsikalaisille suunnattuja puheohjelmia, työpajoja, työnhakuvinkkejä sekä totta kai verkostoitumista.
7. Uutiset ja päivänpolitiikka
Uutisia ja päivänpolitiikkaa voi hyödyntää opinnoissa monella tavalla, joten niiden seuraamisesta kannattaa rakentaa rutiini. Kotimaisessa politiikassa Helsingin Sanomilla ja Ylellä pääsee pitkälle, ja EU-asioissa Politico Europe auttaa pysymään Brysselin pulssilla.
Jos uutisvirran rinnalle kaipaa syvempää analyysiä, ajatushautomot ja tutkimuslaitokset julkaisevat tutkimusvetoisia katsauksia ajankohtaisista aiheista. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Ulkopoliittinen instituutti FIIA ja brittiläinen Chatham House ovat kaikki kelpo vaihtoehtoja.
8. Ajanhallinta ja arjen työkalut
Valtiotieteiden opinnoissa riittää tekemistä, mutta ongelmana ei aina ole työn määrä vaan sen pirstaleisuus: on luentoja, kirjatenttejä, ryhmätöitä ja esseitä, jotka kilpailevat huomiosta. Kalenteri- ja tehtävänhallintasovelluksista on tässä apua:
- Googlen tai yliopiston sähköpostin kalenteriin voi hahmotella periodin tärkeimmät palautukset.
- Notionilla tai Todoistilla voi pilkkoa ryhmätöitä, esseitä ja opinnäytetöitä.
- Lukulistoilla ja viikkosuunnitelmilla voi estää töiden kasaantumista viime tinkaan.
Ajanhallintaa ja suunnittelua kannattaa harjoitella opintojen aikana, sillä molempia tarvitaan työelämässä!
9. Alan yhteisöt ja ryhmät
Virallisilla kanavilla pääsee pitkälle, mutta parhaat vinkit ja tiedonjyväset tulevat usein ihan muualta – nimittäin toisilta opiskelijoilta. Jos kalenterissa ja aivonystyröissä on vielä tilaa, kavereiden kanssa voi perustaa lukupiirejä, Discordissa voi liittyä politiikkaryhmiin ja Redditissä voi selailla r/PoliticalScience tai r/AskAcademia -ryhmiä (kriittisin silmin).
Hyödyllisiä resursseja ja sivustoja onkin valtava määrä, eikä valtsikalaisena tarvitse jäädä yksin. Yllä on rapiat 30 esimerkkiä, jotka raapaisevat vain työkalupankin pintaa. Opinnoissa pärjääminen ei kuitenkaan vaadi 50 eri vempainta, vaan niistä voi valita itselleen mieluisat.
Loistaako oma suosikkisivusto tai -työkalu poissaolollaan? Onko jokin esimerkeistä syvältä sieltä? Kommentoi alle ja valista samalla nykyisiä ja tulevia opiskelijoita!
Lähteet
- Helsingin yliopisto. Uuden opiskelijan ensiaskeleet. Viitattu 19.12.2025
- Tampereen yliopiston kirjasto. Politiikan tutkimus: Artikkelit ja tietokannat. Viitattu 19.12.2025
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
