Ihannetyön kohdalla puhutaan usein työstä nauttimisesta – siitä, että työ on mielenkiintoista ja mielekästä. Joidenkin kohdalla työ on jopa niin ihanteellista, ettei se edes tunnu työltä! Tässä kohtaa törmää usein kiinalaisfilosofi Kungfutsen kuuluisaan lainaukseen:
Valitse työ, jota rakastat, niin sinun ei tarvitse työskennellä päivääkään elämässäsi.
Kungfutse
Joillakin tämä käy toteen muttei kaikilla. Esimerkiksi psykologeilla työ tuntuu varmasti työltä, mutta se on silti monen unelma-ammatti. Psykologia kuuluu vuodesta toiseen Suomen suosituimpiin hakukohteisiin, ja valtava määrä ihmisiä haluaa kouluttautua ihmismielen ammattilaisiksi.
Minne kaikkialle nämä ihmismielen ammattilaiset voivat työllistyä? Tämä blogiteksti esittelee psykologin monia työpaikkoja ja tehtäviä.
Mitä hyötyä psykologian tutkinnosta on?
Koska psykologin ammatti edellyttää psykologian maisterin tutkintoa, ”tutkinnon hyötyjen” kysyminen on hieman hassua: tutkinto ei ole vain hyödyllistä vaan myös pakollista.
Psykologian kandidaatin tutkinnolla voi hakeutua sellaisiin tehtäviin ja virkoihin, joihin vaaditaan alempaa korkeakoulututkintoa. Jos unelmana on kuitenkin työhuone, jonka ovessa komeilee nimikyltti ”Psykologi Matti Meikäläinen”, edessä on vähintään 5,5 vuoden yliopisto-opinnot.
Tämä johtuu siitä, että psykologi on Suomessa säännelty ammatti. Laki toisin sanoen määrittelee psykologeille tietyn koulutuksen tai tutkinnon. Kun se on suoritettu, Valviralta haetaan lupaa toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä eli psykologina.
Opinnoista jää kuitenkin paljon muutakin käteen kuin pätevyys. Niistä tärkein on ammattiosaaminen: psykologian opinnoissa oppii teoriatietoa, vuorovaikutustaitoja, soveltamiskykyä, ongelmanratkaisutaitoja, luovaa ajattelua, empaattisuutta ja herkkyyttä, paineensietokykyä, itseluottamusta ja itsetuntemusta, henkistä tasapainoa…
Tässähän hengästyy! Lista psykologeille tärkeistä taidoista on pitkä, ja niitä on mahdoton hankkia ilman alan opintoja. Kaipa ammatin sääntelylle on siis syynsä?
Opinnoista jää käteen myös käytännön kokemusta. Kursseilla syvennytään ja simuloidaan monenlaisia käytännön tilanteita, ja kaiken kruununa on maisterivaiheessa suoritettava 5 kuukauden harjoittelujakso, joka toimii ensiaskeleena psykologian alalle.
Ei sovi myöskään unohtaa verkostoja, joilla on tärkeä rooli työelämässä. Verkostoja aletaan rakentamaan heti opintojen alettua, sillä kanssaopiskelijat ovat kaikki tulevaisuuden ammattilaisia. Opinnoissa hankitut kontaktit auttavat pääsemään uralla eteenpäin ja voivat olla valttikortti ensimmäistä työpaikkaa etsiessä, ja se voi löytyä esimerkiksi harjoittelupaikan kautta.
Psykologin monet työpaikat
Psykologeja tarvitaan kaikkialla, missä on ihmisiä, eli käytännössä kaikkialla. Monet työllistyvät asiakas- ja potilastyöhön, mutta psykologeja toimii myös erilaisissa asiantuntijatehtävissä, koulumaailmassa ja esimerkiksi suunnittelu- ja kehittämistyössä. Tässä muutamia esimerkkejä:
Perheneuvolapsykologi
Perheneuvolapsykologi on kasvatuksen ja perheneuvonnan asiantuntija, joka arvioi ja auttaa mm. lapsen oppimiseen, tunne-elämään ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä ongelmissa. He auttavat myös perheitä erilaisissa parisuhteeseen liittyvissä ongelmatilanteissa, kriiseissä ja menetyksissä.
Koulu- ja opintopsykologi
Koulu- ja opintopsykologit tukevat eri-ikäisten oppijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä mm. yksilö- ja ryhmäohjauksen, koulutuksen ja konsultaation keinoin. Koulupsykologit työskentelevät ensimmäisellä ja toisella asteella, opintopsykologit puolestaan korkeakouluissa.
Sairaalapsykologi
Sairaaloiden eri klinikat ja osastot työllistävät psykologeja monipuolisesti. Sairaalapsykologit tuovat asiantuntemustaan muun muassa potilaiden tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen, neuvovat potilaiden läheisiä ja tekevät psykologista seurantaa.
Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologi
Ammatinvalinnan ja urasuunnittelun psykologit työskentelevät usein TE-toimistoissa tai valtakunnallisessa uraohjauksessa ja auttavat työuraan ja koulutukseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä, kuten koulutusalan valinnassa, työllistymisvaikeuksissa, työuupumuksessa ja uran vaihdossa.
Neuropsykologi
Neuropsykologit ovat erikoistuneet neuropsykologiaan, eli he keskittyvät aivoperäisiin häiriöihin. Käytännössä neuropsykologit voivat tutkia esimerkiksi muistin toimintaa, oppimiskykyä tai tunne-elämän säätelyä ja osallistua niihin liittyvien ongelmien kuntoutukseen.
Työ- ja organisaatiopsykologi
Työ- ja organisaatiopsykologit edistävät työntekijöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden hyvinvointia muun muassa konsultteina, HR-osastolla tai työterveyshuollossa. Käytännössä he voivat tutkia ja kehittää esimerkiksi johtamiskäytäntöjä, työturvallisuutta, ergonomiaa, vuorovaikutusta tai kuormitusta.
Urheilupsykologi
Urheilupsykologit keskittyvät urheilijoiden psyykkiseen valmennukseen muun muassa stressin- ja pelonhallintaan sekä suoritustasoon liittyvissä kysymyksissä. He kouluttavat myös urheiluvalmentajia ja edistävät liikunta-aktiivisuutta laajemmin.
Oikeuspsykologi
Oikeuspsykologit hyödyntävät asiantuntemustaan oikeuslaitoksessa esimerkiksi mielentilatutkimusten, psykologisten lausuntojen ja luotettavuuden arvioinnin kautta.
Psykologeja tarvitaan siis monessa paikassa, ja työpaikka voi löytyä melkein mistä tahansa. Tarkempi katsaus näihin työtehtäviin ja moniin muihin löytyy Psykologiliiton sivuilta, jotka ovat muutenkin erinomainen resurssi psykologin työstä kiinnostuneille.
Tässä kohtaa on hyvä huomauttaa, että psykologian tutkinnolla voi saada muunkin tittelin kuin "psykologi". Psykologian pohjakoulutuksella ja tarvittaessa lisäopinnoilla voi työllistyä esimerkiksi sosiaalityöntekijänä, psykoterapeuttina, psykologian opettajana tai tutkijana.
Psykologian tutkinto avaakin monia ovia, ja työllistymisnäkymät ovat kirkkaat, sillä varsinkin julkinen sektori kärsii psykologipulasta. Tämä vaivaa erityisesti pienempiä paikkakuntia, sillä suuret asutuskeskukset vetävät valtaosan psykologeista puoleensa.
Kuinka paljon psykologi tienaa?
Sitten on kuuman perunan aika eli psykologin tienestien. Yksityisellä sektorilla palkat ovat luonnollisesti korkeammat, mutta kuntasektori on ottanut sitä viime vuosina kiinni.
Julkisella sektorilla psykologin keskipalkaksi on monessa paikkaa arvioitu noin 4 000 e/kk, johon toimiala vaikuttaa enimmillään muutamia satoja euroja: erikoissairaanhoidossa psykologit tienaavat eniten, opetus- ja sivistystoimessa vähiten.
Yksityisellä puolella keskipalkkaa on vaikeampi arvioida, sillä työnantajien välillä on suuria eroja. Psykologiliitto on antanut seuraavat luvut vuodelle 2023:
- Hyvinvointialueilla vakituisten psykologien keskipalkka oli 4327 e/kk.
- Valtiolla vakituisten psykologien keskipalkka oli 4467 e/kk.
- Yliopistoissa vakituisesti työskentelevien keskipalkka oli 4396 e/kk.
- Yksityisellä sektorilla vakituisesti työskentelevien keskipalkka oli 4658 e/kk.
Ero yksityisen ja julkisen välillä on siis melko suuri, mutta palkka ei ole kaikki kaikessa. Yksityisellä sektorilla keskimääräinen työaika on hieman korkeampi ja työsuhde-edut voivat olla heikompia, sillä niistä pitää neuvotella itse.
Psykologin palkkaan vaikuttaa paljon myös kokemus. Lähtötaso on monessa paikkaa 3000–3500 euroa, ja viidestä kokemusvuodesta voi ajatella saavansa 500 euron lisän. Tämä on kuitenkin jälleen yleistystä, sillä yksityisen puolen palkat ovat korkeampia, ja alojen sisälläkin on vaihtelua.
Tässä vielä artikkelin kolme pääpointtia:
- Psykologian opinnot ovat työelämässä kaikki kaikessa: psykologeilta vaaditaan alan maisterin tutkinto, ja opinnoissa hankitaan työelämässä tarvittava työkalupakki – verkostoja unohtumatta.
- Psykologien työllisyysnäkymät ovat hyvät, sillä psykologeja tarvitaan kaikkialla, missä on ihmisiä. Potentiaalisten työnimikkeiden lista on pitkä.
- Psykologien keskipalkka arvioidaan monessa paikkaa reiluun 4000 euroon, mutta vaihtelu on suurta: yksityisellä puolella palkat ovat luonnollisesti korkeammat, ja kokemus vaikuttaa palkkaan paljon.
Psykologia on siis monen ykköshakukohde syystä, sillä ihmismieli tarjoaa valtavan määrän mielenkiintoista opittavaa ja työelämä on täynnä mahdollisuuksia.
Psykologian maailmaan sukeltaminen ei kuitenkaan vaadi 5,5 vuoden opintoja, vaan aiheeseen voi perehtyä myös omatoimisesti ja pienemmissä erissä. Psykologiaan voi tutustua esimerkiksi alan kirjallisuuden kautta ja erilaisten verkkoresurssien avulla.
Psykologiaa voi opiskella myös avoimessa yliopistossa, jolloin opinnot etenevät itselle sopivassa tahdissa. Superprofilla on puolestaan kymmeniä psykologian yksityisopettajia, joiden johdolla voi opiskella vaikkapa psykologian alkeita tai tiettyä psykologian suuntausta.
Vaihtoehtoja toisin sanoen riittää, ja nyt jos koskaan on hyvä alkaa uppoutua psykologiaan!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
