Voisi kuvitella, että ihmisinä tiedämme itse miten ja miksi toimimme niin kuin toimimme. Näin asia ei kuitenkaan ole. Monet päätöksistämme perustuvat tekijöihin, joihin emme itse edes kiinnitä huomiota. Toisaalta perustelemme joskus käytöstämme esimerkiksi lapsuuden kokemuksilla, vaikka tämä saattaakin olla vain tekosyy.
Psykologia on tieteenala, joka tutkii miten ihmisen mieli oikeasti toimii. Ja sillä on meille myös hyviä uutisia; emme ole täysin lapsuutemme, persoonallisuutemme tai ympäristömme vankeja. Toisaalta on hyvä myös tiedostaa näiden vaikutukset, jotta voimme kehittyä parhaiksi versioiksi itsestämme.
Kaikki ihmiset hyötyvät psykologian opiskelusta. Se auttaa ymmärtämään itseämme, toisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. On hyvä todeta samaan syssyyn, että psykologian ymmärrys ei kuitenkaan tee kenestäkään täydellistä. On esimerkiksi tutkittu, että vaikka ihminen on tietoinen erilaisista ajatusvirheistä, ei hän siltikään pysty välttämään niitä.
Psykologia on laaja-alainen tiede, joka hyödyntää myös moniammatillista yhteistyötä muiden tieteenalojen kanssa. Tässä artikkelissa perehdymme psykologian yleisimpiin ja mielenkiintoisimpiin osa-alueisiin, joita voi myös opiskella suomalaisissa korkeakouluissa.
Väripsykologia
Lempivärin valitseminen on valinta muiden joukossa, mutta tiesitkö, että psykologian näkökulmasta jokaisella värillä on voimaa vaikuttaa meihin jopa alitajuntaisesti? Väripsykologia on oma alalajinsa psykologisen tutkimuksen parissa.
Väripsykologian uranuurtaja oli 1900-luvulla kuuluisa psykologi Carl Jung. Vaikka värien vaikutuksesta on puhuttu jo historian saatossa moni vuosisatoja, vasta Jung teki ensimmäiset tieteelliset analysoinnit ja tutkimukset aiheesta. Värien tiedetään vaikuttavan ihmisen toimintaan niin hyvässä kuin pahassa.
On esimerkiksi tutkittu, että tietyt värit kiinnittävät huomiomme tehokkaammin, toisaalta jotkin värit herättävät meissä voimakkaita tunteita, ja eräät värit assosioituvat tiettyihin asioihin. Näitä faktoja sitten hyödyntävät muun muassa julkiset palveluntarjoajat ja yritykset.
Pikaruokalat saattavat hyödyntää näläntunnetta lisäävää punaista väriä markkinoinnissaan ja sisustuksessaan. Isot yritykset yrittävät herättää luottamusta sinisen värin avulla. Huomiotasi kiinnitetään ostopolun seuraavaan vaiheeseen verkkosivuilla tiettyjä väriyhdistelmiä hyödyntäen.
On vaikeaa löytää ihmistä, joka ei yhdistäisi esimerkiksi vihreää väriä luontoon. Toisaalta tietyn sävyn vihreä väri assosioituu monella koiranomistajalla erääseen isoon lemmikkialan kauppaketjuun. Meillä on myös sanontoja, jotka viittaavat värin ja käyttäytymisen yhteyksiin, esimerkiksi nähdä punaista.
Väripsykologia on todella kiehtovaa, ja siihen tutustumalla opit samalla miten sinuun yritetään vaikuttaa värien avulla. Kuten sanottua, tämä ei ole välttämättä huono asia, sillä joka tapauksessa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja väri on vain yksi monen muun vaikuttavan tekijän joukossa. Tässä muutama suositus aiheesta omalle lukulistalle.
- The little book of colour (how to use the psychology of colour to transform your life), Karen Haller.
- Interaction of Colour, Josef Albers.
- The Secret Lives of Colour, Kassia St. Clair.
- Color Psychology and Color Therapy, Faber Birren.
- The beginner's guide to colour psychology, Angela Wright.
Vaikka värit vaikuttavat meihin enemmän tai vähemmän samansuuntaisesti, on värien merkityksillä silti kulttuurisia eroavaisuuksia. Osa ihmisistä myös tunnistaa enemmän värejä kuin toiset. Yhteensä värejä arvioidaan olevan maailmassa noin 10 miljoonaa.
Kognitiivinen psykologia
Kognitiivinen psykologia on yksi isoimmista ja merkittävimmistä psykologian suuntauksista. Siihen pohjaa myös moni muu psykologian erikoistuneemmista tutkimuksen aloista. Se tutkii ihmisen toimintaa kognitioiden eli muun muassa muistin, havainnoinnin, ajattelun, oppimisen ja kielen osalta.
Kognitiivinen psykologia voi olla tutkimuksena hyvin analyyttista ja yleistävää tai erittäin käytännönläheistä ja arkeen sovellettavaa. Kognitiivisen psykologian kuuluisimpia teorioita ovat muun muassa moniälykkyysteoria, ehdollistumisen teoriat ja Piagetin vaiheteoria.
Alan tutkimukset on mielenkiintoista luettavaa, sillä ne auttavat meitä ymmärtämään miten voimme kehittää omia kognitiivisia taitojamme. Jos tutkimusten lukeminen tuntuu liian haastavalta, on alalta kirjoitettu monia kirjoja, joiden teksti on helposti ymmärrettävää ilman alan opintojakin. Tässä muutama esimerkki hyvistä kirjoista.
- Thinking, Fast and Slow, Daniel Kahneman.
- Mistakes Were Made (But Not by Me), Carol Tavris & Elliot Aronson.
- Blink, Malcolm Gladwell.
Kaikki edellä mainitut kirjat antavat lukijoilleen mahdollisuuden omaksua kognitiivisen psykologian olennaisia näkökohtia ja oppia lisää ihmisen kognitioista. Kognitiivinen psykologia on usein aiheena yliopistojen psykologian pääsykokeissa sekä siitä lähes aina kysytään psykologian ylioppilaskokeissa.
Kasvatuspsykologia
Kasvatuspsykologia on täydellinen valinta heille, joita kiinnostaa työskentely kasvatuksen ja koulutuksen parissa. Muun muassa luokan opettajat opiskelevat kasvatuspsykologiaa usein sivuaineena osana muita kasvatustieteiden opintoja. Se käsittelee ihmisen oppimista, kasvua ja kehitystä eri ikävaiheiden läpi.
Ala edistää koulujen toimintaa, oppimishäiriöiden tukemista ja koko elämän kestävää kehitystä. Monesti luullaan, että kasvatuspsykologia tutkii vain lapsia, mutta todellisuudessa sen mielenkiintoon kuuluu ihmisen kehitys syntymästä vanhuuteen asti.
Kasvatuspsykologia tutkii oppimiseen vaikuttavia tekijöitä niin perimää kuin ympäristöä. Se hyödyntää tutkimuksessaan kognitiivista psykologiaa, kehityspsykologiaa ja käyttäytymispsykologiaa. Oikeastaan kaikki psykologian osa-alueet menevät osin päällekkäin, onhan ihminen monimutkainen kokonaisuus.
Tässä muutama suositus lukulistalle kasvatuspsykologian parista.
- Kasvatuspsykologia, Erno Lehtinen, Marja Vauras & Marja-Kristiina Lerkkanen.
- Ihmisen psykologinen kehitys, Lea Pulkkinen, Timo Ahonen & Isto Ruoppila.
- Kuka kasvattaisi lapsesi?, Keijo Tahkokallio & Aulikki Uski.
Kasvatuspsykologiasta on tullut yhä tärkeämpää, jotta hyvinvointiyhteiskunnassa voidaan tarjota kaikille samanlaiset mahdollisuudet. Esimerkiksi oppimishäiriöiden ymmärtäminen tieteen keinoin auttaa kehittämään parempia tukitoimia oppilaille.
Sosiaalipsykologia
Jokainen meistä on ainutlaatuinen yksilö, mutta miten vaikutamme toinen toistemme käyttäytymiseen ja toimintaan? Sitä tutkii sosiaalipsykologia. Se yhdistelee sosiaalitieteitä ja psykologiaa ymmärtääkseen sosiaalista vuorovaikutusta.
Sosiaalipsykologia käsittelee muun muassa seuraavia teemoja; ryhmäkäyttäytymistä, ennakkoluuloja, identiteettiä, sosiaalisia normeja, viestintää ja montaa muuta. Tältäkin tutkimuksen alalta löytyy mielenkiintoista luettavaa. Ota lukulistalle ainakin nämä sosiaalipsykologian klassikkoteokset.
- The Social Animal, Elliot Aronson.
- The Tipping Point, Malcolm Gladwell.
- Influence, Robert B. Cialdini.
Jos harkitset jonkin psykologian alan opintoja, on hyvä huomata, että aivan kaikki niistä eivät löydy psykologian tutkinnon alta. Esimerkiksi sosiaalipsykologia löytyy yleensä valtio- tai yhteiskuntatieteiden alta. Kasvatuspsykologia taasen kasvatustieteistä.
Kriminaalipsykologia
Erikoistuneempi, mutta sitäkin enemmän suurta yleisöä kiinnostava, kriminaalipsykologia tutkii rikollisen mieltä ja rikollista käyttäytymistä. Se tunnetaan puhekielessä myös nimellä rikospsykologia. Kriminaalipsykologia on yhdistelmä kriminologiaa, oikeustieteitä ja psykologiaa.
Vaikka maallikkoa kiinnostaa ehkä enemmän viihdeteollisuuden tuottamat dokumentit ja realityohjelmat, antaa kriminaalipsykologia tutkittua tietoa rikollisten toiminnasta. Tämän tutkitun tiedon avulla voimme ehkäistä rikollisuutta, kuntouttaa rikollisia ja selvittää rikoksia tehokkaammin.
Tätä tutkittua tietoa löytyy myös kirjojen muodossa - vasta aiheeseen tutustuvalle sopivissa paloissa.
- Pahuus - ihmisluonnon pimeä puoli, Lauri Nummenmaa.
- Making evil (the science behind humanity's dark side), Julia Shawn.
- Kriminaalipsykologia, Jaana Haapasalo.
Nämä ja monet muut psykologian mielenkiintoiset käytännön vinkit, teoriat ja tilastot odottavat oppijaansa. Psykologiaa voi opiskella useammassa yliopistossa Suomessa, ja alkuun pääsee jo lukion valinnaisilla psykologian kursseilla.
Psykologiaa hyödynnetään kaikilla aloilla aina liiketoiminnasta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ja kukapa ei hyötyisi ihmisen käyttäytymisen ymmärtämisestä ihan arkisessa elämässäkin!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
