Pian on taas se aika vuodesta, kun tuoreet ylioppilaat laittavat hakukohteita järjestykseen, välivuotta pitäneet palaavat sorvin ääreen ja tyytymättömät työläiset aktivoivat alanvaihtounelmiaan.
Psykologia on kuulunut pitkään suomalaisten suosikkihakukohteisiin eikä ihme. Ihmisen psyykeen ymmärtämisestä on hyötyä sekä henkilökohtaisen että ammatillisen kasvun kannalta, opinnoista saa monipuolisen kattauksen siirrettäviä taitoja ja työllistyminen on lähes varmaa.
Tämä blogisarja esittelee psykologian opintoja eri kanteilta:
- Missä psykologiaa voi opiskella?
- Miten haku ja opiskelijavalinta tapahtuu?
- Millaista opiskelu on?
Missä psykologiaa voi opiskella?
Psykologian opiskelu onnistuu Suomessa seitsemässä yliopistossa: Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Itä-Suomen, Oulun ja Åbo Akademin. Äkkiseltään voisi ajatella, että koulutukset ovat samanlaisia keskenään, mutta eivätpä ole!
Aloitetaan yhtäläisyyksistä: opetuskieli on suomi kaikissa yliopistoissa paitsi Åbo Akademissa, jossa se on ruotsi. Opinnoissa tarvitsee myös englannin taitoja, sillä iso osa tutkimus- ja opiskelumateriaaleista on englanniksi. Tähän törmää heti valintakokeessa.
Kaikkien opinnot ovat myös tutkimuspainotteisia ja yhtä laajoja: 330 opintopisteen ohjeellinen suoritusaika on 5,5 vuotta. Tutkinto on "tavallista" kandin- ja maisterintutkintoa 30 noppaa laajempi, koska maisterivaiheeseen kuuluu 5 kuukauden harjoittelujakso.
Opintosuunnilla on lisäksi sama nimi – Psykologia, kandidaatti ja maisteri – ja jotakuinkin samanlaiset perusopinnot: kehitys-, neuro-, persoonallisuus- ja kognitiivisen psykologian perusteita. Opistokohtaiset painotukset alkavat näkyä aineopinnoista eteenpäin.
Esimerkiksi Helsingin yliopisto painottaa aivotutkimusta ja kognitiivisia prosesseja, Jyväskylän yliopisto kehityspsykologiaa ja hyvinvointia, Oulun yliopisto puolestaan työelämän kysymyksiä ja psykososiaalista hyvinvointia.
Yliopistoilla on myös omat tutkimusperinteensä ja vahvuusalueensa, jotka muovaavat opetusta, tarjolla olevia kursseja ja sivuaineita. Yliopistojen tarjontaan kannattaakin tutustua rauhassa ja pohtia, mihin psykologian kentällä haluaa erikoistua.
Hakeminen ja opiskelijavalinta
Yliopistoihin on kaksi pääväylää: todistusvalinta ja valintakoe. Valintakokeet pistettiin kunnolla uusiksi vuonna 2025, kun noin 120 alakohtaisesta kokeesta siirryttiin 9 kansalliseen kokeeseen. Kokeet on nimetty aakkosittain A–I, ja psykologia kuuluu valintakoe D:hen.
Opiskelijoista 60 % valitaan todistusvalinnalla (Åbo Akademiin 51 %). Todistusvalintaa varten pitää olla ensisijainen hakija ja saada vähintään 70 pistettä (maksimipisteet 157,90). Pisteet lasketaan viidestä aineesta: äidinkielestä, psykologiasta, matematiikasta, yhdestä reaaliaineesta ja yhdestä kielestä.
Yhdestä aineesta voi saada pisteet vain kerran, ja pisteitä on tarjolla eniten
- pitkästä matematiikasta
- psykologiasta
- äidinkielestä
- pitkästä kielestä
- fysiikasta.
Valintakokeella valitaan loput 40 % uusista opiskelijoista, ja samalla kokeella haetaan kaikkiin psykologian koulutusohjelmiin (kaikkiin yliopistoihin). Valintakoe on digitaalinen, ja se tehdään omalla läppärille yliopiston tiloissa.
Valintakoeuudistuksen yhtenä tavoitteena oli vähentää ennakkomateriaalien määrää ja julkaista ne lähempänä koepäivää. Tämä ei mennyt ensiyrittämällä ihan nappiin, kun tietyillä aloilla piti lukea toistasataa sivua kolmessa päivässä!
Valintakoe D koostuu kahdesta osasta: yhteisestä osiosta ja eriytyvästä osiosta. Jälkimmäinen ei koske psykologiaa, joten hakijat suorittavat vain yhteisen osion, johon on varattu aikaa 3 tuntia. Vanhoihin kokeisiin ja hakemiseen voi tutustua tarkemmin osoitteessa Yliopistovalinnat.fi.
Entäpä ne prosentit? Kuten introssa tuli vihjattua, psykologia on yksi kilpailuimmista koulutusohjelmista Suomessa. Kevään 2025 yhteishaussa aloituspaikkoja oli karkeasti 400 ja hakijoita lähes 10 000. Sisäänpääsyprosentit eivät huimanneet päätä missään, ja kovinta kilpaa käytiin ikitrendikkäästä Tampereesta (1,06 %):
| Hakukohde | Ensisijaiset hakijat | Kaikki hakijat | Aloituspaikat | Hakijaa / aloituspaikka | Sisäänpääsyprosentti |
|---|---|---|---|---|---|
| Helsingin yliopisto | 1741 | 3731 | 62 | 60,18 | 1,66 % |
| Helsingin yliopisto, soveltava psykologia | 275 | 1465 | 80 | 18,31 | 5,46 % |
| Itä-Suomen yliopisto | 400 | 2863 | 60 | 47,72 | 2,10 % |
| Jyväskylän yliopisto | 691 | 3666 | 107 | 34,26 | 2,92 % |
| Tampereen yliopisto | 1307 | 4260 | 45 | 94,67 | 1,06 % |
| Turun yliopisto | 742 | 3519 | 50 | 70,38 | 1,42 % |
| Oulun yliopisto | 604 | 2597 | 44 | 59,02 | 1,69 % |
| Åbo Akademi | 207 | 417 | 20 | 20,85 | 4,80 % |
Prosentit eivät ole korkeita missään, mutta siitä ei pidä lannistua! Ne on laskettu kaikista hakijoista, joten ensisijaiseen hakukohteeseen on todellisuudessa paremmat mahkut. Psykologia houkuttelee trendikkäänä alana myös itseään etsiviä hakijoita, jotka eivät välttämättä satsaa valintakokeeseen täysillä.
Avoin yliopisto ja avoin väylä
Jos opiskelupaikka ei irtoa ensiyrittämällä, opinnot voi aloittaa avoimessa yliopistossa. Monessa yllä olevasta seitsikosta voi suorittaa psykologian perus- ja aineopintoja joko opintokokonaisuuksina tai kurssi kerrallaan omassa tahdissa.
Yliopistot voivat tarjota myös ns. avoimen väylän, jolloin hakeminen ei tapahdu todistusvalinnan tai valintakokeen kautta vaan avoimessa suoritettujen opintojen. Kriteerinä on tiettyjen opintokokonaisuuksien suorittaminen tietyllä minimiarvosanalla.
Loppuvuodesta 2025 Jyväskylän yliopisto näyttäisi olevan ainoa, joka tarjoaa avointa väylää psykologiassa, mutta vaatimukset vaihtelevat vuosittain ja yliopistoittain. Tsekkaathan siis ajantasaisimman tiedon yliopistojen omilta sivuilta!
Avoimessa opiskelu kannattaa, vaikka avoin väylä ei olisi "auki". Opintojen avulla voi varmistua, että psykologia on alana oikea. Ne valmistavat myös tulevaan valintakokeeseen, ja suoritetut kurssit voi hyväksilukea osaksi tutkintoa, jos/kun opiskelupaikka lopulta irtoaa.
Tässä Jyväskylän avoimen yliopiston esittelyvideo:
Psykologian opintojen rakenne
Psykologin koulutus koostuu kahdesta tutkinnosta: psykologian kandidaatista (PsK) ja psykologian maisterista (PsM). Kandivaiheen tavoitteena on tutustua psykologian keskeisiin osa-alueisiin ja harjoitella tieteellisen tiedon tuottamista ja kriittistä arviointia.
Psykologin ammatillisten valmiuksien opiskelu keskittyy maisteriopintoihin, jonka aikana suoritetaan viiden kuukauden ammatillinen harjoittelu. Harjoittelun sisältö riippuu harjoittelupaikasta ja ohjaajasta, mutta tavoitteet ovat kaikille jotakuinkin samat:
- Opiskelija toteuttaa useita aitoja asiakastilanteita.
- Opiskelija osallistuu moniammatillisiin kokouksiin.
- Opiskelija hoitaa itsenäisesti (ohjattuna) interventioprosessin.
- Opiskelija laatii useita lausuntoja tai vastaavia yhteenvetoja.
- Opiskelija pitää ainakin yhden koulutustilaisuuden tai esitelmän työpaikan henkilöstölle tai muulle vastaavalle ryhmälle.
- Opiskelija laatii ainakin kahdesta työkokonaisuudesta päiväkirjan, joka noudattaa aiemmin kuvattua työprosessin rakennetta.
Kaikkien opintopolku ei ole kuitenkaan samanlainen, sillä omaa tutkintoaan voi tuunata valinnaisilla kursseilla, erikoistumisilla ja sivuaineilla. Sivuaineet voivat linkittyä psykologiaan enemmän (esim. oikeuspsykologia) tai vähemmän (sukupuolentutkimus).
Yliopistoissa on usein tarjolla myös ns. FM-linja, jossa psykologian kandidaatti jatkaa filosofian maisteriopintoihin. Tätä kautta ei voi saada psykologin ammattipätevyyttä, vaan työpaikka voi löytyä esimerkiksi opetus-, tutkimus tai asiantuntijatehtävistä.
Psykologi on Suomessa suojattu ammattinimike. Psykologin tehtävissä voi toimia vain laillistettu ammattihenkilö, joka hakee psykologian maisteriksi valmistuttuaan laillistusta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.
Millaista psykologian opiskelu on?
Opiskelukokemus on aina yksilöllinen juttu, johon vaikuttavat niin opintojen sisältö, vuosikerta (esim. korona-aika) kuin opiskelukaupunkikin. Opinnoissa on kuitenkin tietyt läpileikkaavat teemat:
Akateeminen vapaus
Yliopistossa saa tehdä melkein mitä lystää. Yliopisto tietty patistaa valmistumaan tavoiteajassa ja pakolliset opinnot on suoritettava, mutta oman tutkinnon saa rakentaa ja aikatauluttaa melko vapaasti. Tämä on antoisaa varsinkin psykologiassa, jossa riittää tutkittavaa ja vaihtoehtoja.
Tieteellinen kriittisyys
Yliopistossa ei tunneta yksiselitteisiä totuuksia, vaan eri näkökulmia ja vaihtoehtoja puntaroidaan kaiken aikaa. Apuna käytetään tutkimustietoa, joka on koko korkeakoulutuksen ydin: opettajat ovat tutkijoita, opetus perustuu tutkittuun tietoon ja opinnoissa harjoitellaan tutkimuksen tekoa.
Antoisa yhteisöllisyys
Yliopistosta on helppo löytää hengenheimolaisia, koska kaikilla on sama kiinnostuksenkohde. Opinnoista tarttuukin mukaan paitsi ammatillista osaamista ja pätevyyksiä myös ratkiriemukkaita muistoja, hyviä ystäviä ja hyödyllisiä kontakteja.
Oletko opiskellut tai opiskeletko paraikaa psykologiksi? Omia opintokokemuksia, neuvoja ja vinkkejä voi jakaa alla olevassa kommenttikentässä!
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
