Mihin lähteä luistelemaan?

Talvi on parasta aikaa luistelemiselle, mutta luistella voi onneksi ympäri vuoden. Talvilajeille on luotu Suomessa loistavat puitteet kaikkina vuodenaikoina. Jäähallien lisäksi luistelemaan pääsee talvisin yksityisten ja kuntien ylläpitämille luistelukentille.

Jos mielesi tekee luistelemaan, on aika suunnata lähimmälle luistelukentälle. Luistelukenttiä löytyy Suomen jokaisesta kolkasta. Luistelu sopii kaikille eikä se vaadi edes aikaisempaa osaamista. Suurin osa meistä on tosin joskus elämässään luistellut, ainakin kouluaikoina jos ei muuten.

Oli kyse sitten pipolätkästä, rusettiluistelusta tai mistä tahansa luistelulajista, on tärkeää, että luistelukenttä on turvallinen ja toimiva. Mihin siis kannattaa lähteä luistelemaan? Missä on Suomen parhaat luistelukentät? Näihin kysymyksiin löydät vastauksia tästä artikkelista.

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

Miten erilaiset luistelukentät eroavat toisistaan?

Luistelukentät voidaan jakaa sisä- ja ulkojäihin. Sisäjäillä tosin viitataan yleensä vain jäähalleihin - ainakin täällä Suomessa puhuttaessa. Ulkomailla luistelukenttiä löytyy joskus jopa keskeltä kauppakeskusta, mutta Suomessa ei ole (ainakaan vielä) tällaisiin ratkaisuihin päädytty.

Toinen tapa jaotella luistelukenttiä on puhua joko tekojäästä tai luonnonjäästä. Luonnonjäällä tarkoitetaan luonnollisesti jäätynyttä vesialuetta kuten merta, järveä tai jokea, joka soveltuu luistelemiseen. Luonnonjäillä luistelusta käytetään joskus myös nimitystä retkiluistelu.

Luonnonjäillä on aina riski jään murtumisesta ja jääkylmään veteen putoamisesta. Luonnonjäitä ei ylläpidetä kenenkään toimesta. Reittejä niille saatetaan tosin tehdä auraamalla lunta pois jään pinnalta. Yleinen suositus on, että jää on turvallista, kun se on vähintään 10 senttimetrin paksuinen.

Esimerkiksi Suomen retkiluistelijat saattavat lähteä luistelemaan luonnonjäille jo aikaisemmin jään ollessa vasta 5-7 senttimetrin paksuinen. Heillä on kuitenkin aikaisempaa kokemusta sekä turvavarustus mukana. Aloittelevalle luistelijalle luonnonjää ei ole ehkä ensimmäinen vaihtoehto.

Tekojäät ovat taas kirjaimellisesti jonkun "tekemiä" ja ylläpitämiä. Esimerkiksi kuntien ulkojäiden tekemiseen käytetään yleensä noin 120 kuutiota vettä, joka jäädytetään olemassa olevien kenttien päälle. Esimerkiksi kesäisin koulujen hiekkakenttinä toimivat alueet saatetaan muuttaa tekojäiksi talvikaudella.

Sisäjäiden hyvät ja huonot puolet

• Vaatii yleensä vuoron varaamisen tai osallistumisen esimerkiksi urheiluseuran toimintaan.
• Vaatii yleensä sisäänpääsymaksun tai muun summan esimerkiksi seuran jäsenyyden kautta.
• Luistelemaan lähteminen omalla porukalla tai hetken mielijohteesta harvemmin onnistuu.
• Jää on lähes poikkeuksetta aina hyvässä kunnossa, ja sitä ylläpidetään joka päivä.
• Sääolosuhteet eivät vaikuta jään kuntoon eikä itse luistelemiseen.
• Luistelemaan on mahdollista päästä ympäri vuoden.
• Oheispalveluita kuten kahviloita, sisätiloissa olevat pukuhuoneet, kuntosali ja niin edelleen.

Sisäjäät on usein paras vaihtoehto aktiiviselle luistelijalle tai luistelulajin harrastajalle. Luistelulajeja ovat muun muassa taitoluistelu, muodostelmaluistelu, jääkiekko, ringette ja jääpallo. Jäähallit ovat monelle tuttuja myös katsojan roolista.

Ulkona olevien tekojäiden hyvät ja huonot puolet

• Käytössä vain talvisin pakkasen aikoihin.
• Sääolosuhteet voivat vaikuttaa hetkellisesti jään kuntoon ja luistelukokemukseen. Esimerkiksi rankka lumisade, kova pakkanen, hetkellinen loskasää vaikuttavat.
• Ei sisätiloja, pukuhuoneita, vessoja tai muita oheispalveluita. Poikkeuksena yksityisten yritysten ylläpitämät tekojäät ja jotkin isommat luistelukentät.
• Usein maksuton ja kaikille käytettävissä. Pois lukien yksityisten ylläpitämät luistelukentät.
• Kunnan ammattilaiset hoitavat ylläpidon ja vastaavat luistelukentän turvallisuudesta.
• Luistelukenttiä löytyy joka kunnasta, avoinna 24/7 talven pakkasten aikaan.
• Sopii hyvin perheen tai kavereiden kanssa yhdessä luistelemiseen.

Tekojäät ovat suosituin tapa luistella talvisena liikuntamuotona ja omaksi iloksi. Myös koulujen luistelutunnit pidetään yleensä koulun omalle hiekkakentälle tehdyllä tekojäällä. Suurin osa tekojäistä on kuntien omia liikuntapaikkoja.

Luonnonjäiden hyvät ja huonot puolet

• Luonnonjäillä luisteleminen sisältää riskin jään murtumisesta ja siitä seuraavista seuraamuksista.
• Ei sovellu aloittelijoille, lapsille, nuorille tai muuten kokemattomille luonnonjäillä luisteleville.
• Riippuvainen pitkälti jään paksuudesta sekä vaihtelevista sääolosuhteista.
• Jää ei välttämättä ole tasaista, ja sen kunto voi vaihdella.
• Maksuton ja liikkuminen luonnonjäillä perustuu jokaisenoikeuksiin.
• Keskellä luontoa, raikasta ilmaa ja kaukana kaupungin metelistä.
• Sopii parhaiten retkiluisteluun.

Tiesitkö, että voit ottaa yksityisiä luistelun oppitunteja, ja sopia luistelutunnin lähimmälle luistelukentälle? Luistelun opettajat usein tietävät myös ne parhaat luistelukentät. Luistelutunneilla voidaan harjoitella muun muassa luistelutekniikoita.

Jäähallit Suomessa

Tilastojen valossa Suomessa on 289 sisäjäähallia. Kuntia Suomessa on 309 eli voidaankin päätellä, että lähes joka kunnasta löytyy oma jäähalli. Isoimmissa kaupungeissa tosin jäähalleja voi olla useampi. Esimerkiksi Helsingissä jäähalleja löytyy useammasta eri kaupunginosasta.

Suomen suurin jäähalli on Helsinki-halli, joka tunnettiin aikaisemmin Hartwall Arenana. Toiseksi suurin halli on Tampereen Kannen areena eli Nokia Arena, jossa järjestetään tänä vuonna 2024 myös Uuden Musiikin kilpailu.

Suurimmat jäähallit toimivatkin niin sanottuina monitoimihalleina, jotka soveltuvat luistelulajien lisäksi moneen muuhun harrastamiseen ja tapahtumien järjestämiseen. Jäähallien vuorolistaa tarkasteltaessa voidaan tulla siihen lopputulemaan, että kaikki vuorot ovat lähinnä organisaatioiden ja seurojen käytössä.

Jäähalliin suunnataan yleensä osaksi järjestettyä toimintaa kuten jääkiekkoseuran joukkueen omiin treeneihin. Suurin osa jäähalleista on myös jonkin seuran oma kotihalli. Esimerkiksi Oulun jäähalli on Oulun Kärppien pääkäytössä.

Ulkojäät Suomessa

Ulkojäät ovat luultavasti juuri sinua varten jos et harrasta mitään luistelulajia vaan haluaisit vain käydä luistelemassa vapaa-ajalla. Luistelu on lähinnä talvilaji, mutta harvapa meistä satunnaisista luistelijoista kaipaa syvästi luistelemaan keskellä kesää.

Kuntien ylläpitämät tekojäät ovat auki sääolosuhteiden mukaan. Luistelukausi saattaa parhaimmillaan alkaa jo marraskuussa jos ilmat sen sallivat. Luistelukenttien ylläpito jatkuu hieman kunnasta riippuen aina niin kauan kun talvisäät antavat myöten. Jäädyttäminen vaatii vähintään viisi peräkkäistä pakkaspäivää.

Joissakin kunnissa luistelukentät on jaettu laatuluokkiin sen mukaan kuin usein niitä huolletaan. Oman alueesi listauksen löydät oman kuntasi verkkosivuilta. On hyvä muistaa, että sään vuoksi luistelukentät saattavat olla kiinni milloin tahansa talvikauden aikana.

Osa luistelukentistä mahdollistaa monipuolisen luistelulajien harrastamisen. Esimerkiksi Oulunkylän tekojäärata soveltuu myös pikaluisteluun ja jääpallon pelaamiseen. Myös Seinäjoen tekojääradalta löytyy 400 metrin pikaluistelurata. Osa isommista luistelukentistä saattaa maksaa muutaman euron.

Monilta luistelukentiltä löytyy lisäksi kaukalo tai liikuteltavat maalit. Muutoin tarvittavat luisteluvarusteet, kuten omat luistimet, kypärät, mailat ja kiekot on otettava mukaan omasta takaa. Poikkeuksen tähän tekee yksityisten omistamat tekojäät, jotka yleensä tarjoavat vuokravarusteita.

Moni kuuluisa taitoluistelijakin on aloittanut aikoinaan oman lähialueensa tekojäältä, ja ihastunut luistelun saloihin. Myös lapset rakastavat luistelua, ja se sopii kaiken ikäisille. Ota suunta siis tekojäälle, ja luistele raikkaassa talvisäässä - yksin tai yhdessä!