Valtiotieteiden maisterin papereilla voi päätyä monenlaisiin tehtäviin: toimittajaksi, kansanedustajaksi, tutkijaksi, opettajaksi, viestintäsuunnittelijaksi tai vaikkapa konsultiksi.
Kirjava työkenttä kuvastaa opintojen monipuolisuutta. Valtiotieteiden alle mahtuu kymmeniä tutkintopolkuja ja suuntauksia, jotka kaikki vaikuttavat siihen, millaista opiskelu on. Opiskeluarkeen vaikuttavat myös opiskelukaupunki ja ajankohta; 2020-luvulla voidaan jo puhua ajasta ennen ja jälkeen koronan.
Vastaus siihen, millaista valtiotieteiden opiskelu on, on siis monen tekijän summa. Tietyt jutut yhdistävät kuitenkin kaikkia yliopistoja, opintosuuntia ja kaupunkeja, ja tämä blogiteksti esittelee niitä.
🧩 Monipuolista
Kuten introssa tuli sivuttua, valtiotieteiden eli valtsikan opintoihin mahtuu kaikenlaista. Otetaan esimerkiksi Helsingin yliopisto, jonka valtiotieteellisessä tiedekunnassa on yhteensä 15 koulutusohjelmaa ja 3 800 opiskelijaa.
Helsingissä kandiohjelmia on yhteensä neljä: 1) politiikka ja viestintä, 2) taloustieteet, 3) sosiaalitieteet ja 4) yhteiskunnallinen muutos. Näiden sisällä on useampia opintosuuntia, jotka tarjoavat valinnanvaraa ja erikoistumismahdollisuuksia.
Monipuolisuus tekee opinnoista muovattavia: jos on kiinnostunut journalismista, politiikasta, kulttuurista tai ihmismielestä, sen pariin voi hakeutua vapaasti. Opintoja voi myös valita valtiotieteiden ulkopuolelta, kuten oikiksesta tai vieraista kielistä.
🧭 Itsenäistä mutta tuettua
Yliopistossa opiskelu on lukion rinnalla vapaampaa ja itseohjautuvampaa. Opintojen edistyminen ja aikatauluttaminen on omilla harteilla, eikä kukaan kurki olan yli, muistitko ilmoittautua virkamiesruotsiin tai maailmanpolitiikan tutkimuksen peruskurssille.
Yliopistossa ei kuitenkaan jää yksin, sillä opintojen edistymiseen on tarjolla monenlaista tukea. Opintojen alussa laadittava henkilökohtainen opintosuunnitelma tarjoaa hyvät raamit opintojen valintaan ja aikataulutukseen, ja opiskelijaneuvonnasta saa apua kaikenlaisiin huoliin ja murheisiin.
Opiskelun itsenäisyys tietää uudenlaisia vapauksia. Jos luennolla istuminen ei nappaa, aiheeseen voi perehtyä YouTube-videon avulla tai vaikkapa lukupiirissä. Opiskelijana voi myös valita, miten kurssin suorittaa: perinteisten tenttien rinnalla on usein esseitä, opintopäiväkirjoja ja ryhmätöitä.
👥 Yhteisöllistä
Yliopistolla ei siis tarvitse norkoilla kahdeksasta kolmeen kuten lukiossa, mutta sen ei myöskään tarvitse olla yksinäistä pänttäämistä kirjaston kellarissa. Ensimmäisestä viikosta lähtien järjestetään erilaisia tapahtumia, joissa voi tutustua ja tsembaloida muiden opiskelijoiden kanssa:
- Sitseillä tutustutaan akateemiseen yhteislauluun virvokkeiden avustuksella.
- Approilla suunnistetaan kuppilasta toiseen leimojen perässä.
- Ekskursioilla matkustetaan määränpäähän X virkistymistarkoituksessa.
- Vuosijuhlilla juhlistetaan ainejärjestön pitkiä perinteitä illallistyyliin.
Virvokkeet ovat tapahtumissa vahvasti läsnä, mutta hauskaa voi olla ilmankin! Luentojen välissä voi pistäytyä kampuskahvilassa turinoimassa, ennen kotiin lähtöä voi kokoustaa ainejärjestön hallituksen kanssa, ja päivän voi päättää opiskelijazumbaan tai lautapelikerhoon.
Yhteisöllisyyttä buustaa se, että kaikilla on jotain yhteistä. Kaikki ovat hakeneet opiskelemaan valtiotieteitä, päässeet sisään ja aloittavat jotakuinkin samalta viivalta. Kanssaopiskelija voi olla myös tulevaisuuden kollega, joten ryhmäytyminen hauskaa ja hyödyllistä!
Harkitsetko valtio- tai yhteiskuntatieteen opintoja? Toinen artikkelimme esittelee yliopistokattausta tarkemmin.
🔬Tieteellistä
Jos yliopiston penkille hyppää ns. kylmiltään, opintojen tutkimusvetoisuus voi yllättää. Opetuksen lähtökohtana on tieteellinen tutkimus, ja opettajat ovat tutkijoita, jotka opettavat omia aiheitaan. Tämä heijastuu kurssitarjontaan ja kurssien aiheisiin.
Tutkimuksen tekoa pääsee myös harjoittelemaan: ensin tutustutaan tutkimusmenetelmiin ja harjoitellaan niiden käyttöä, sitten niitä sovelletaan kandidaatintutkielmassa, ja kaiken kruunaa maisterivaiheen päättävä pro gradu -tutkielma.
Tutkimusvetoisuus voi tympiä, jos se ajaa käytännöllisen opetuksen edelle tai jos se ei kuulu omiin urasuunnitelmiin. Se on joka tapauksessa yliopistojen "leipätyö", ja ken tietää, sisäinen tutkijaminä voi löytyä yllättäen teoriapaperia tuhertaessa ja analyysiä ähertäessä!
Tutkimuksen ei tietty tarvitse olla pakollinen paha, vaan siitä voi rakentaa aidon ammatin. Helsingin valtiotieteissä on esimerkiksi kolme tohtorikoulutuslinjaa, jotka voivat avata mielenkiintoisia ovia tutkijana tai yliopisto-opettajana.
Jos tutkimus kiinnostaa, yliopistojen ja oppiaineiden painotuksiin kannattaa perehtyä jo ennen yhteishakua. Esimerkiksi Turun yliopiston valtio-opin oppiaineessa on kaksi tutkimusprofiilia: kansainväliset suhteet ja poliittiset järjestelmät. Nämä ovat poikineet viime vuosina mielenkiintoisia graduja:
- Alustan ehdoilla: Kansanedustajat Tiktokin käyttäjinä (Salmi, 2025)
- Mitä populistit tekisivät ilman maahanmuuttajia? Lineaarinen regressioanalyysi puoluekannan yhteydestä maahanmuuttoasenteisiin Suomessa ja Ruotsissa (Colliander, 2025)
- Sodan retoriikka Ukrainan sodan aattona: poliittinen realismi ja anarkian kulttuurit Vladimir Putinin puheissa 21.2. ja 24.2.2024 (Saarijärvi, 2025)
🌍 Kansainvälistä
Yliopistossa opiskelu on kaiken aikaa kansainvälisempää. Valtiotieteiden alle on tullut vuosien varrella enemmän globaaleja painotuksia, mikä näkyy mm. englanninkielisinä maisteriohjelmina ja opiskelumateriaaleina, joihin voi törmätä heti pääsykokeessa.
Konkreettisimmin kansainvälisyys voi näkyä vaihto-opinnoissa. Monet suuntaavat Erasmus- tai Nordplus-ohjelman siivillä Eurooppaan, mutta yliopistoilla on partneriyliopistoja myös Amerikoissa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Syitä on monia:
- Vaihto toimii pääsylippuna ulkomaille ja reissaamiseen.
- Ulkomailla vietetty aika kehittää kielitaitoja ja ymmärrystä muista kulttuureista.
- Vaihdossa pääsee luomaan uusia suhteita ja verkostoja.
- Suoritetut opinnot voi hyväksilukea tutkintoon.
Hyödyt korostuvat valtiotieteiden ja politiikan kentällä, joka on kaiken aikaa kontaktissa muiden maiden ja kulttuurien kanssa. Kansainvälisistä opinnoista voi olla hyötyä myös työllistymisessä: Opetushallituksen ja Demos Helsingin tekemän selvityksen mukaan työnantajat arvostavat kansainvälistä kokemusta ja ulkomailta hankittuja valmiuksia.
Yllä olevista suuntaviivoista saa jonkinmoisen kuvan valtiotieteiden opinnoista. Katsaus ei kuitenkaan vastaa siihen, millaista opiskelu konkreettisesti on tai miltä opiskeluviikko näyttää. Kokeillaan lisätä lihaa luiden ympärille.
Maanantaina voi olla pari luentoa, keskiviikkona pienryhmäopetusta aamusta iltaan, torstaina yksittäinen seminaari ja perjantai kokonaan vapaa. Viikkojen rakenne elää kurssien mukaan.
Vuoteen mahtuu neljä periodia, joiden lopussa on opetuksesta vapaa tenttiviikko. Jos ajanhallinta ei ole vahvuus, palautusten, pänttäämisen ja dedisten kanssa saattaa tulla hoppu!
Kontaktiopetusta on lukiota vähemmän, ja etäopetus on yleistynyt koronan jälkeen vauhdilla. Itsenäisen opiskelun merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä pidemmälle opinnot etenevät.
Yksi opintopiste vastaa paperilla 27 tuntia opiskelua, mihin ei voi aina luottaa. Jotkut "nopat" irtoavat puoli-ilmaiseksi, kun taas toisista saa tapella kynsin hampain.
Yliopistossa on vähemmän oikeita ja vääriä tai yksiselitteisiä vastauksia, vaan asioita vertaillaan, puntaroidaan eri vinkkeleistä ja arvioidaan kriittisesti.
Valtiotieteiden opiskelu yliopistossa on siis monipuolista, itsenäistä mutta tuettua, tieteellistä, yhteisöllistä ja kansainvälistä mutta myös paljon muuta. Tieteellisyyden vastapainona on käytännöllisyyttä, kuten pakollisia työelämäopintoja, joita voi suorittaa harjoittelijana, tutkimusavustajana tai vaikkapa järjestötoiminnassa.
Fuksin ei kuitenkaan tarvitse näitä tietää, sillä viidessä vuodessa kerkeää oppia talon tavoille. Yliopiston puolelta saa kaiken tarvittavan opintojen aloittamiseen, joten jos fuksioppaan lisäksi ei jaksa lukea muuta, orientaatioviikolle voi marssia täysin untuvikkona ja laput silmillä!
Lähteet
- Pia Mikkola. Politiikan ja viestinnän kandiohjelmassa ollaan päätöksenteon ytimessä. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.12.2025
- Pia Mikkola. "Elämäni paras päätös" – yhteiskunnallisen muutoksen maisteriohjelma avaa ovia. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.12.2025
- Helsingin yliopisto. Millaista yliopisto-opiskelu on? Viitattu 19.12.2025
- Turun yliopisto. Opiskelu yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Viitattu 19.12.2025
- Turun yliopisto. Vaihto-opiskelu Turun yliopiston opiskelijana. Viitattu 19.12.2025
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
