Maastohiihdon maailmancup pähkinänkuoressa

Maastohiihdon maailmancupia on järjestetty virallisesti kaudesta 1981–1982 lähtien, ja suomalaishiihtäjät ovat rohmunneet menestystä heti ensimmäisistä kausista saakka. Tiesitkö kuitenkaan sitä, että maailmancupia hiihdettiin epävirallisesti vuosina 1973–1981, jolloin kärkikahinoissa pyöri muuan Juha Mieto?

Esittelemme tässä hiihdon maailmancupia, sen pisteytystä ja palkintorahoja sekä suomalaismenestyjiä vuosien varrelta. Kuka suomalainen on kruunattu useimmin maailmancupin kokonaiskilpailun voittajaksi? Kenen vyöltä löytyy eniten osakilpailuvoittoja? Otetaan siitä selvää!

Haluaisitko antaa yksityisopetusta?

Liity mukaan Superprof-yhteisöön ja jaa tietosi satojen uteliaiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa

Luo opettajan ilmoitus

Maastohiihdon maailmancupin ABC

Maastohiihdon maailmancup on Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n järjestämä sarjamuotoinen kilpailu, jonne kaikki hiihtäjät tähtäävät, sillä se on maastohiihdon ykköskilpailu arvokisojen ulkopuolella.

Maailmancup järjestettiin ensimmäisen kerran miehille kaudella 1973–1974, ja naisille ovet aukesivat ensimmäisen kerran vuonna 1978. Maailmancup sai virallisen statuksen kuitenkin vasta kaudelle 1981–82, joten 70-luvulla hiihdettiin ”epävirallista” maailmancupia.

Maailmancupin osakilpailut voi jakaa karkeasti kahtia sprintteihin (12 kilpailua) ja normaalimatkan hiihtoihin (21 kilpailua). Nykyisessä systeemissä normaalimatkoihin kuuluu 10, 20 ja 50 kilometrin hiihdot sekä ns. skiathlon, jossa hiihdetään ensin perinteisellä tyylillä ja sitten vapaalla.

Maailmancupin osakilpailut järjestetään yleensä Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Kisakausi starttaa perinteisesti Rukalla marraskuussa ja päättyy maaliskuussa Ruotsin Faluniin. Muita tunnettuja kisoja ja kisakaupunkeja ovat muun muassa Lahti Salpausselän kisoineen, Norjan Holmenkollen ja Trondheim sekä Italiassa ja Sveitsissä hiihdettävää Tour de Ski.

Tähän mennessä maailmancupia on keretty hiihtää 23 eri maassa, muun muassa Japanissa, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisten virallisten kilpailujen näyttämönä toimi vuonna 1982 Länsi- ja Itä-Saksa.

Jos haluat oppia lisää siitä, miten hiihdosta tuli yksi nykypäivän suosikkilajeista, klikkaa tästä!

Maailmancupin pisteytys ja palkinnot

Maailmancupin systeemi on melko yksinkertainen: jokaisesta osakilpailusta jaetaan pisteitä menestyksen mukaan, ja kauden aikana eniten pisteitä saanut voittaa. Tavallisissa maailmancup-hiihdoissa jaetaan pisteitä 50 parhaalle hiihtäjälle:

• Ykkönen saa 100 pistettä
• Kakkonen saa 95 pistettä
• Kolmonen saa 90 pistettä
• …
• Viideskymmenes saa 1 pisteen

Kisakauteen mahtuu kuitenkin myös kilpailusarjoja, kuten Tour de Ski, joka koostuu useammasta osakilpailusta. Kaudella 2023–2024 ”touri” starttasi vuodenvaihteessa Italian Toblachissa, jossa mittelöitiin vapaan hiihtotyylin sprintissä, 10 kilometrin perinteisen väliaikalähdössä ja 20 kilometrin vapaan takaa-ajossa.

Toblachista hiihtäjät siirtyivät Sveitsin Davosiin, jossa heitä odotti toinen vapaan sprintti sekä 20 kilometrin perinteisen takaa-ajo. Viimeiset hiihdot hiihdettiin Italian Val di Femmessä, jossa voittaja ratkaistiin tuttuun tapaan Alpe Cermisin hurjalla 3 kilometrin loppunousulla.

Tour de Skillä on oma sarjataulukkonsa, joka ynnätään maailmancupin pisteisiin.

Maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja saa kristallipallonsa maaliskuun puolivälissä. Erilliset, pienemmät palkinnot jaetaan myös sprinttien ja normaalimatkojen parhaille hiihtäjille. Lisäksi hiihtäjille maksetaan palkintorahoja pitkin kautta.

Yksittäisen osakilpailun voittaja saa 15 000 Sveitsin frangia (reilut 16 000 euroa), kakkonen 10 000 frangia, kolmas 5 000 frangia ja tästä portaittain alaspäin niin, että kahdeskymmenes kuittaa 200 frangia. Yhteensä tämä tekee 55 000 frangia jokaista henkilökohtaista osakilpailua kohden.

Viesteissä ja parisprinteissä jaetaan puolestaan 44 000 frangia:

• Ykkönen pulittaa voitosta 15 000 frangia
• Kakkonen 10 000
• Kolmas 6 000
• Neljäs 4 000
• Viides 3 000
• Kuudes 2 000

Kokonaiskilpailun palkintotaulukko näyttää sen sijaan tältä:

• Ykkönen 50 000 frangia
• Kakkonen 40 000 frangia
• Kolmas 30 000 frangia
• Neljäs 20 000 frangia
• Viides 15 000 frangia
• Kuudes 10 000 frangia
• …
• Kahdeskymmenes 800 frangia

Maailmancupin menestyjät

Suomalaiset ovat niittäneet maailmancup-menestystä sen perustamisesta asti. ”Epävirallisessa maailmancupissa” eli vuosina 1973–1981 Juha Mieto oli kokonaiskilpailun ykkönen kahdesti (75–76 ja 79–80), kakkonen kahdesti (73–74 ja 76–77) ja kolmas kerran (74–75).

Kun naisten virallinen maailmancup starttasi vuonna 1981, suomalaiset voittivat ensimmäisestä 7 kaudesta 5: Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen) kahdesti (82–83 ja 83–84) ja Marjo Matikainen-Kallström (o.s. Matikainen) kolmesti peräkkäin (85–88).

Matikainen-Kallströmin kultaputken jälkeen seuraavaa kokonaiskilpailun voittoa saatiin odottaa vajaat 20 vuotta. Kaudella 2004–2005 Virpi Sarasvuo (o.s. Kuitunen) hiihti ensin kokonaiskilpailun kolmanneksi, ja siitä oli suunta vain ylöspäin: kausilla 2006–2007 ja 2007–2008 hänet kruunattiin mestariksi.

Sarasvuon mestaruus onkin viimeinen suomalaisvoitto maailmancupin kokonaistaistossa. Aino-Kaisa Saarinen ja Kerttu Niskanen ovat kumpainenkin yltäneet kerran pronssiin ja Krista Pärmäkoski (o.s. Lähteenmäki) kerran hopeaan.

Miehissä mitalit eivät ole olleet yhtä kirkkaita, mutta menestystä on silti tullut tasaisesti. Harri Kirvesniemi oli heti ensimmäisellä virallisella kaudella kolmas (1981–82) ja toisti tempun pari vuotta myöhemmin. Kokonaiskilpailun palkintopallille ovat yltäneet myös Jari Isometsä, Mika Myllylä sekä Iivo Niskanen, mutta kirkkain mitali eli kokonaiskilpailun voitto on jäänyt uupumaan.

Yksittäisten osakilpailuvoittojen valossa Virpi Sarasvuo on Suomen ylivoimainen ykkönen 27 voitollaan. Kakkospaikkaa pitää Marja-Liisa Kirvesniemi (11) ja kolmossijaa Mika Myllylä (10). Aktiivihiihtäjistä (kausi 2023–24) eniten voittoja on Krista Pärmäkoskella ja Iivo Niskasella, kummallakin 5 kappaletta.

Vaikka maailmancup on maastohiihdon tärkein sarja, sen tulokset eivät kerro kaikkea. Olympialaiset ja MM-kisat menevät hiihtäjien kirjoissa maailmancupin edelle, ja monet jättävät maailmancup-hiihtoja väliin, jotta kuntohuippu osuisi arvokisoihin. Maailmancupin kokonaistilanteen voittaja ei siis välttämättä ole kyseisen kauden paras tai menestynein hiihtäjä.

Suomalaismenestystä voi seurata myös maastohiihdon Suomen Cupissa!

Suomi vs. muut

Miltä suomalaismenestys näyttää muiden maiden rinnalla? Naisissa komealta, miehissä hitusen heikommalta (kokonaiskilpailun ykkös-, kakkos- ja kolmossijat):

Naisissa Matikainen-Kallström, Sarasvuo ja Kirvesniemi edustavat Suomea komeasti; miehissä lähimmäs kärkikymmenikköä pääsee Jari Isometsä yhdellä kakkossijalla ja kahdella kolmossijalla. Nämä tilastot tulevat tuskin lähivuosina paranemaan, sillä vaikka nykyisillä kärkihiihtäjillä on vielä huippuvuosia jäljellä, kukaan heistä ei ole nuorimmasta päästä.

Norjan Johannes Høsflot Klæbo kerkeää sen sijaan rikkomaan vielä monia ennätyksiä, jos vain kiinnostus ja kunto pysyvät yllä, sillä hän on vasta 27-vuotias. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen ylivoimaisimmista hiihtäjistä, ja hän voitti maailmancupin, Tour de Skin, MM-matkan sekä olympiamatkan historian nuorimpana mieshiihtäjänä.

On kuitenkin yksi tilasto, jossa suomalaiset peittoavat muut, ja se on maailmancup-startit. Aino-Kaisa Saarisella on kaikkien aikojen eniten startteja (378) ja kymmenen parhaan joukkoon mahtuu kolme muutakin suomalaisnaista: Anne Kyllönen (kolmas 349 startilla), Krista Pärmäkoski (viides 330 startilla) ja Kerttu Niskanen (yhdeksäs 314 startilla).

Mikäli kiinnostuit nyt maailmancupista lisää ja haluat seurata suomalaisten otteita, kauden 2023–2024 kisakalenteri löytyy esimerkiksi Etusuoran sivuilta. Perinteisesti maailmancupia on televisioitu Ylellä, paitsi 2010-luvulla, jolloin pitkä pätkä mentiin MTV:n ja CMoren komennossa. Kaudella 2023–2024 Yle jakaa maailmancupin kisalähetykset Viaplayn kanssa.

Maailmancupin osakilpailut ovat olleet vuodesta toiseen Ylen kanavien katsotuimpia urheilulähetyksiä. Esimerkiksi vuoden 2024 Tour de Skin finaalipäivän keskikatsojamäärä oli naisten yhteislähdössä 1 026 000 ja miesten yhteislähdössä 871 000.