Miksi pahuus kiinnostaa suurempaa yleisöä - ja mikä tekee ihmisestä pahan? Meillä on tarve ymmärtää miksi jotkut ihmiset tekevät rikoksia. Toisaalta on hyvä muistaa, että rikoksen tekeminen ei tee ihmisestä välttämättä pahaa, ja toisaalta jokin laillinen toiminta voi olla moraalisesti vähintäänkin arvelluttavaa.
Kriminaalipsykologia on kuitenkin teema, joka kiinnostaa monia. Muutaman vuoden aikana muun muassa tosirikosohjelmien suosio on räjähtänyt. Samalla on tullut lisää esimerkiksi aiheesta kertovia podcasteja, dokumentteja ja muita sisältömuotoja. Rikollisuudella "mässäilyä" ja sen kaupallisuutta on myös kritisoitu.
Se kuinka psykologisia tai täyden kokonaiskuvan antavia nämä rikosohjelmat ovat, on täysin toinen kysymys. Kriminaalipsykologia on kuitenkin tieteeseen perustuva tutkimuksen ala ja soveltavan psykologian suuntaus. Sen avulla voimme oppia ymmärtämään syitä ja tekijöitä rikosten takana.
Kriminologia, oikeuspsykologia ja kriminaalipsykologia ovat tutkintoaloja, jotka kiinnostavat yhä useampia. Mutta mitä kriminaalipsykologia todella on ja mitä mahdollisuuksia ala tarjoaa opiskelijoille? Tässä artikkelissa perehdymme rikospsykologian käsitteisiin, teorioihin ja alan opiskelijoiden uranäkymiin.
Mitä on kriminaalipsykologia?
Kriminaalipsykologia tutkii rikoksiin liittyviä tekijöitä sekä rikollisten käyttäytymistä ja toimintaa. Tämä sisältää tutkimusmielessä muun muassa rikollisten näkemysten, ajatusten, aikomuksien, reaktioiden ja toimien ymmärtämistä isommassa kuvassa. Ala keskittyy niin yksilöihin kuin ilmiöihin.
Kriminaalipsykologia on psykologian sovellusalue, joka keskittyy rikospaikalla ilmenevän käyttäytymisen tarkasteluun erityisesti väkivaltarikosten yhteydessä, ja pyrkii ymmärtämään, miten tämä käyttäytyminen liittyy rikoksen tekijän ominaisuuksiin.
Isoin kysymys lienee miksi rikolliset tekevät mitä he tekevät? Mitkä tekijät, kuten perimä ja ympäristö, ovat johtaneet rikolliseen käyttäytymiseen? Kriminaalipsykologialla on suuri merkitys yhteiskunnalle, sillä sen avulla voidaan ymmärtää miten rikollista käyttäytymistä voidaan ehkäistä ja miten se auttaa selvittämään rikoksia.
Kriminaalipsykologia on yhdistelmä kriminologiaa, oikeustiedettä ja psykologiaa. Sen juuret juontuvat vuoteen 1879, jolloin Wilhelm Wundt työskenteli psykologian parissa Saksassa. Kriminaalipsykologiaa pidetään myös tänä päivänä laaja-alaisemman kriminologian edeltäjänä.
Missä voi opiskella kriminaalipsykologiaa?
Kriminaalipsykologian opiskelusta haaveilevalla on muutama vaihtoehto opintojen suhteen. Ensiksi on hyvä mainita, että Suomessa ei pysty opiskelemaan kriminaalipsykologiaa pääaineena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö sen opiskelu onnistuisi laisinkaan.
- Voit hakea psykologian tutkintoon ja opiskella sivuaineena kriminologiaa ja/tai rikosoikeutta.
- Voit hakea opiskelemaan kriminologiaa tai rikosoikeutta valtio- tai oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja opiskella psykologiaa sivuaineena.
- Voit hakea opiskelemaan kriminaalipsykologiaa ulkomaille yliopistoihin.
Kahden ensimmäisen vaihtoehdon voi toteuttaa hakemalla opiskelemaan esimerkiksi Helsingin yliopistoon, Itä-Suomen yliopistoon tai Turun yliopistoon. Eri tutkintolinjoille ja opintoihin on erilaiset pääsyvaatimukset todistus- ja koevalinnalla, joihin kannattaa tutustua hyvissä ajoin ennen hakemista.
Läheisen tutkinnon kuten psykologian, lääketieteen, oikeustieteen ja sosiaalitieteen maisterintutkinnon suorittaneille löytyy omia lisäkoulutuksia. Tällainen on esimerkiksi Åbo Akademin tarjoama Oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus. Kriminaalipsykologia sopii myös alanvaihtajille.
Jos olet kiinnostunut aiheesta, mutta et tähtää kokonaisen tutkinnon suorittamiseen, voit ottaa myös yksittäisiä kursseja avoimen yliopiston kautta. Näin voit täydentää omaa nykyistä koulutustasi tai muuten vain perehtyä kriminaalipsykologian aihe-alueisiin. Monet opiskelevat aihetta vapaa-ajallaan.
Lisäksi kriminaalipsykologiaan voi syventyä aiheen hallitsevan yksityisopettajan johdolla. Psykologian yksityistunteja on tarjolla esimerkiksi Superprofin opettajien kautta. Voit hankkia juuri niin monta oppituntia kuin koet tarvitsevasi ja pääset osallistumaan tunneille helposti vaikka kotisohvalta.
Yksityiset psykologian tunnit räätälöidään sinun toiveita vastaaviksi. Ehkä sinulla on tavoitteita opiskeluihin pääsyn suhteen tai haluat päivittää osaamista työelämässä. Opettajat ovat tottuneet kaikenlaisiin opiskelijoihin eri taustoilla, joten omalla lähtötilanteella ei ole väliä.
Kriminaalipsykologian kirjallisuutta
Vaikka viihdeteollisuuden tuottamat TV-sarjat rikollisista voivat houkutella, on ensisijainen suosituksemme lukea alan ammattilaisen kirjoittamia teoksia aiheesta. Kuluttajille suunnatut kirjat perustuvat tutkittuun tietoon, mutta ovat samalla helposti ymmärrettäviä vasta aiheeseen tutustuvalle.
Tässä kolme lukusuositusta kriminaalipsykologian kirjoista. Monet näistä käsittelevät aihetta niin kasvatuspsykologian kuin muiden psykologian osa-alueiden näkökulmasta.
- Pahuus - ihmisluonnon pimeä puoli on suomalaisen tohtoritason tutkijan ja psykologin Lauri Nummenmaan kirjoittama teos, joka käsittelee pahuutta arkipäiväiseltä tasolta aina sodan karmeuksiin asti. Kirjasta analysoidaan pahuutta psykologian lisäksi biologisesta ja moraalisesta näkökulmasta.
- Making evil (the science behind humanity's dark side) on saksalais-kanadalaisen psykologin Julia Shawnin teos pahuuden ilmenemisestä meissä kaikissa. Kirja on täynnä käytännönläheisiä esimerkkejä siitä mitä samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia on niin sanotun normaalin ihmisen ja rikollisen välillä.
- Kriminaalipsykologia on ensimmäinen alunperin vuonna 2008 julkaistu suomenkielinen teos aiheesta. Sen on kirjoittanut psykologi Jaana Haapasalo. Kirjasta kannattaa hankkia vuonna 2017 uudistettu painos. Teos antaa kattavan kuvan rikospsykologian kentästä ja tutkimustiedosta. Se on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä alan ammattilaisille.
Lisää alan kirjallisuutta löydät etenkin englanninkielisenä. Kriminaalipsykologinen tutkimus on tärkeä tiedonlähde myös yhteiskunnalle, jotta voimme muun muassa tehokkaammin ehkäistä rikollisuutta, vähentää rikosten uusimista ja kehittää Rikosseuraamuslaitoksen toimintaa.
Kriminaalipsykologin uramahdollisuudet
Kriminaalipsykologian opinnot antavat eväät moniin eri työtehtäviin. Alan opiskelijat siirtyvät muun muassa asiantuntijan, konsultin, terapeutin, juristin ja tutkijan tehtäviin. Työpaikkoja on tarjolla niin valtiolla, kunnilla, kolmannella sektorilla kuin yksityisissäkin yrityksissä.
Työnkuva voi pitää sisällään esimerkiksi rikollisten haastattelua, kuntouttamista tai tutkimista. Saatat kehittää projekteja, joiden tavoitteena on rikollisuuden ehkäiseminen. Tai lobata politiikoille rikoslakiin liittyviä muutoksia. Osa työskentelee läheisesti rikollisten kanssa esimerkiksi vankilassa, osa tarkastelee ilmiöitä tutkimuslaitoksessa.
Koska alalle kouluttaudutaan montaa eri reittiä, on vain luonnollista, että työtehtävissä ja palkkauksessa on laaja kirjo. Näihin vaikuttaa koulutuksesi lisäksi muun muassa aikaisempi työkokemus, omat kiinnostuksen kohteet ja muu osaaminen.
Nopealla Google-haulla selviää, että keskimääräinen palkka Suomessa kriminaalipsykologille on noin 4000-6000 euroa kuukaudessa (brutto). On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että suurin osa kriminaalipsykologeista työskentelee jonkin muun tittelin alla eikä luku näin ollen ole tarkka arvio.
Kriminaalipsykologian teoriat
Kriminaalipsykologia on soveltavan psykologian suuntaus, joka hyödyntää monia muita psykologian tieteenalan osa-alueita kuten kognitiivista psykologiaa, sosiaalipsykologiaa ja kasvatuspsykologiaa. Siinä mielessä kriminaalipsykologia ei ole erillinen tutkimusala.
- Kognitiivinen psykologia selittää rikollisuutta muun muassa kognitiivisten taitojen hitaamman kehittymisen kautta. Tämä viittaa esimerkiksi siihen, että rikollisilla olisi erilaiset kyvyt erityisesti ongelmanratkaisun, tiedon prosessoinnin ja päätöksenteon osalta.
- Psykodynaaminen teoria selittää rikollista toimintaa rikollisten lapsuuden ja alitajunnassa olevien tarpeiden kautta. Psykodynaamiset teoriat perustuvat Sigmund Freudin teorioihin. Se selittää rikollisuutta yliminän heikkoudella, joka pohjaa hoivan ja huomion puutteeseen lapsena.
- Behavioristinen psykologia selittää rikollisten mieltä opituilla käyttäytymisen malleilla, joista on myös mahdollista oppia pois. Tämä teoria keskittyy ympäristön vaikutuksiin, ja siihen miten käyttäytymismalleja opitaan havainnoimalla muiden käyttäytymistä.
- Persoonallisuuspsykologia on tutkinut ihmisen persoonallisuuden ja rikollisuuden korrelaatiota. Esimerkiksi ulospäinsuuntautuneisuuden, neuroottisuuden ja psykoottisuuden on tilastollisesti todettu nostavan rikollisuuden todennäköisyyttä.
- Mielenterveyden ongelmien ja neuropsykologisten haasteiden ilmenevyys rikollisilla on suurempaa kuin keskivertokansalla. Esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriötä ADHD:ta ja posttraumaattista stressihäiriötä todetaan enemmän vangeilla. Useammin rikollisuuteen johtaa niin sanotut itselääkityt tai hoitamattomat mielenterveyden ongelmat.
Kuten huomata saattaa, kriminaalipsykologia tarjoaa mielettömästi mahdollisuuksia. Lisäksi se on hyväksi yhteiskunnalle sekä yksilöille, jotka hyötyvät kriminaalipsykologien työn tuloksista. Uutta tutkimustietoa tuotetaan joka vuosi, ja uudet tutkijat ovat enemmän kuin tervetulleita alalle!
Kiinnostaako kevyempi psykologian osa-alue? Tutustu värien psykologiaan.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
