Viime vuonna (2023) monet länsimaalaiset ihmettelivät uutisia, että eteläkorealaiset nuorenivat kertaheitolla vuodella tai parilla. Onhan heillä toki upeita kauneustuotteita ja yksi maailman terveellisimpiä keittiöitä, mutta ei kai niiden avulla yhtäkkiä nuorene?
Kyse on iän laskutavasta. Suomessa ja länsimaissa on totuttu siihen, että lapset syntyvät nollavuotiaina ja ikä lasketaan syntymävuoden ja -päivän mukaan. Kaikki muu tuntuu hullulta! Tai ainakin turhan mutkikkaalta.
Etelä-Koreassa tilanne on ollut kautta historian toinen:
- Lapset syntyvät yksivuotiaina.
- Kaikki saavat lisävuoden tammikuun ensimmäisenä päivää.
- Syntymäpäiviä on tapana juhlia, mutta silloin mittariin ei tule lisävuotta.
Kuulostaako sekavalta? Ei ihme, sillä se on aiheuttanut pitkään monitulkintaisuutta myös Etelä-Koreassa. Tästä syystä systeemistä päätettiin luopua tietyiltä osin ja monet korealaiset ”nuorenivat” virallisissa yhteyksissä.
Eiköhän tutustuta Etelä-Koreaan ja sen ikään vielä tarkemmin!
Mitä Korean ikä meinaa?
Korealaisen iän mukaan kaikki syntyvät yksivuotiaina, eli käytännössä raskausaika lasketaan ikään mukaan. Raskaus kestää tietysti 9 kuukautta eikä kokonaista vuotta, mutta näin tämä on helpoin ajatella!
Kun vuosi vaihtuu, jokainen korealainen vanhenee vuodella riippumatta siitä, koska on syntynyt. Syntypäivää on tapana juhlistaa, mutta päivällä ei ole merkitystä iän ja vanhenemisen kannalta, vaan ikää tulee lisää vuodenvaihteessa.
Periaatteessa systeemi on simppeli, mutta se voi myös aiheuttaa mutkia matkaan. Otetaan esimerkiksi 31.12. syntynyt lapsi:
- Kansainvälisessä systeemissä lapsi täyttää 1.1. kaksi päivää.
- Korealaisessa systeemissä lapsi täyttää 1.1. kaksi vuotta.
Ero on siis melkoinen! Lisäsekaannusta on pitkään aiheuttanut se, että Etelä-Koreassa on ollut käytössä eri ikäjärjestelmä eri tilanteissa.
Korean sodan jälkeen (1953 ->) Etelä-Korean hallitus otti käyttöön kansainvälisen ikäjärjestelmän, eli valtion asioissa kaikki ovat syntyneet nollavuotiaina ja täyttäneet vuosia syntymäpäivänään. Hallitus ei kuitenkaan päätä kaikesta.
Monissa paikoissa on ollut käytössä laskutapojen sekoitus, jossa vauva syntyy nollavuotiaana mutta täyttää vuosia vuodenvaihteessa. Tätä systeemiä on käytetty muun muassa kouluissa, varusmiespalveluksessa ja alkoholin/tupakan ostossa.
Haluatko oppia Etelä-Koreasta lisää? Miten olisi eteläkorealaiset julkkikset ja merkkihenkilöt?
Edellä kuvattu tilanne oli ennen! Kesäkuussa 2023 tuli voimaan muutos, jonka mukaan korealaista ikää ei käytetä enää virallisissa dokumenteissa, kuten lääkäri- ja lakipapereissa. Käytännössä 50-luvulta asti käytössä olleen kansainvälisen järjestelmän käyttöä siis laajennettiin.
Muutos otettiin avosylin vastaan, sillä korealaiset nuorenivat sen myötä monissa papereissa vuodella tai parilla! Etelä-Korean ministeriön teettämän kyselyn mukaan 86 % vastaajista oli muutoksen kannalla ja aikoivat käyttää kansainvälistä ikää arjessa.
Muutos tehtiin erityisesti siksi, että vanha järjestelmä oli sekava ja monitulkintainen lain silmissä. Uusi systeemi myös vähentää turhia sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia, kun iän laskeminen ei aiheuta tarpeettomia sekaannuksia, valituksia tai riitoja.
Kansainvälistä systeemiä ei kuitenkaan otettu käyttöön kaikkialla, vaan esimerkiksi koulu- ja armeijaikä määritellään vielä ”sekasysteemillä”, jossa lapsi syntyy nollavuotiaana ja täyttää vuosia tammikuun ensimmäisenä päivänä.
Mielenkiintoista, eikö? Niin on myös korealainen popmusiikki, mikä on Etelä-Korean tärkeimpiä vientituotteita!
Mistä Korean ikä on saanut alkunsa?
Perinteinen korealainen ikä on ollut käytössä pitkään, mutta sen juuret ovat epäselvät. Yksi teoria on tosiaan se, että iän lasku alkaa lapsen siittämisestä ja 9 raskauskuukautta pyöristetään kokonaiseen vuoteen.
Toisen teorian mukaan laskutapa liittyy muinaisaasialaiseen laskutapaan, jossa ei tunnettu nollaa ja laskeminen alkoi ykkösestä. Tätä tukisi se, että vastaavanlainen ikäsysteemi on ollut käytössä myös muualla Aasiassa, mutta siitä on sittemmin luovuttu.
Olivat juuret mitkä tahansa, iällä on korealaisessa kulttuurissa paljon enemmän painoarvoa kuin vaikkapa Suomessa. Tämä johtuu perinteisestä korealaisesta hierarkiasta, jossa vanhempien ihmisten kanssa puhutaan ja käyttäydytään tietyllä tavalla.
Etelä-Koreassa monet keskustelut alkavat iän kysymisellä, mikä olisi tietyissä länsimaissa hieman röyhkeää. Tavoitteena on selvittää keskinäinen hierarkia – kumpi on korkeammalla – ja ikä on sen tärkein mittari.
Etelä-Koreassa on kasvettu perinteisesti tiettyihin rooleihin: hierarkiassa matalammalla olevat (nuoremmat ja/tai naiset) ovat palvelleet korkeammalla olevia (vanhemmat ja miehet).
Tämä voi näkyä yhä esimerkiksi syömistottumuksissa: perinteen mukaan pitää odottaa, että pöydän vanhin aloittaa. Nuoremmat on pitkään kattaneet myös pöydän ja tarjoilleen muille juotavaa, mihin törmää yhä.
Osa perinteistä on heikentynyt ajan mittaan, mutta ne ovat yhä tärkeitä erityisesti vieraiden kanssa. Tietyt arvot ovat myös juurtuneet syvälle, kuten se, että vanhempia ihmisiä pitää kunnioittaa ja kuunnella.
Ikähierarkia näkyy myös puheessa. Banmal on puhetapa, jota käytetään perheen, läheisten ja nuorten kanssa. Jondaemal on puolestaan virallisempi ja kohteliaampi tyyli, jota käytetään vieraiden, kollegoiden ja vanhempien ihmisten kanssa.
Näiden käyttöön vaikuttaa lisäksi tilanne. Kotona lapsi voi käyttää vanhempiensa kanssa banmalia, mutta jos talossa on vieraita kylässä, puhe on virallisempaa.
Monissa kielissä ikähierarkia ja puhuttelu näkyy titteleissä ja sanavalinnoissa. Näin on myös koreassa, mutta se menee vielä paljon syvemmälle.
Korean kielellä mitään ei voi sanoa täysin neutraalisti, ei edes ”Ulkona sataa”. Jokainen lause osoittaa tavalla tai toisella sen, uskooko puhuja olevansa hierarkiassa koreammalla, matalammalla vai samalla tasolla.
Tämä voi kuulostaa suomalaisen korvaan hassulta, mutta oikean rekisterin valinta on todella tärkeää! Ventovieraan kanssa voi pahimmillaan syntyä käsirysy, jos häntä puhuttelee väärin.
Iällä on väliä monessa paikassa, kuten siinä, millaisia elokuvia lapsi tai nuori saa katsoa. Kuinka monta korealaista elokuvaa sinä tiedät?
Etelä-Korean ikärajat
Ennen Etelä-Korean-reissua on hyvä tutustua myös maan ikärajoihin, sillä ne voivat erota Suomen omista. Tietyissä niissä näkyvät myös historia ja perinteet:
- Alkoholia saa ostaa 19 vuotiaana, ja ikä lasketaan kalenterivuoden alusta.
- Sama pätee kapakkoihin ja baareihin, joiden ikäraja on 19 vuotta.
- Täysi-ikäisyyden raja on samaten 19 vuotta (sekasysteemi, jossa lapsi syntyy nolla vuotiaana ja täyttää vuosia vuoden vaihteessa).
- Avioliittolupaa voi hakea 20-vuotiaana – vanhempien suostumuksella 18 (miehet) ja 16 (naiset). Tässä näkyy Etelä-Korean vanhoillinen käsitys avioliitosta, johon kuuluu vanhempien suostumus, myös erotilanteissa.
- 125-kuutioista moottoripyörää saa ajaa 16 vuotiaana. Perushenkilöauto vaatii 18 ikävuotta.
Oletko jo yrittänyt selvittää oman ikäsi korealaisella mittarilla? Peruslaskukaava on (nykyvuosi + 1) – syntymävuosi. Esimerkiksi (2024 + 1) – 1995 = 30. Monet olisivat siis korealaisittain vuotta vanhempia mutta eivät kaikki:
- Jos syntymäpäivä on jo mennyt, laskukaava on (nykyvuosi + 1).
- Jos syntymäpäivä on vasta tulossa, laskukaava on (nykyvuosi + 2).
Toisin sanoen, jos olet jo juhlistanut synttäreitä tänä vuonna, korealainen ikäsi on vuotta vanhempi. Jos syntymäpäiväsi on vasta tulossa, olet kaksi vuotta vanhempi.
Menikö pää pyörälle? Ei haittaa, niin meni monella eteläkorealaisellakin, minkä takia systeemistä on monin paikoin luovuttu! Korealainen ikä ei kuitenkaan ole kadonnut tyystin, eikä varmaan tule katoamaan pitkiin aikoihin.
Tapa on juurtunut syvälle maan kulttuuriin, ja hierarkia on yhä keskeinen osa eteläkorealaisten arkea. Jos ikäsysteemi menisi kertaheitolla uusiksi, maa ajautuisi todennäköisesti sekasortoon!
Ei nyt sentään, mutta viimeisin muutos on jo aiheuttanut hierarkiamuutoksia: kaksi vanhan tavan 19-vuotiasta (eli samanarvoista) voivat olla uudella tavalla 19- ja 18-vuotiaita, jolloin kuviot menevät ihan uusiksi.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
