Turvallinen ja toimiva koulutus on menestyvän yhteiskunnan perusta. Kun puhutaan kasvatuspsykologiasta, puhutaan useimmiten lasten kasvattamisesta ja koulutuksen instituutioista, kuten päiväkodeista ja peruskoulusta. Tämä antaa hieman rajatun yleiskuvan alan merkityksestä.
Toisin kuin yleensä ajatellaan, kasvatuspsykologia kuitenkin kattaa tänä päivänä ihmisen kasvun ja kehityksen aina varhaislapsuudesta vanhuuteen asti. Tämä käy järkeen, sillä eihän oppiminen lopu missään vaiheessa elämää. Me kaikki kasvamme ja kehitymme ihmisinä koko ajan.
Kasvatuspsykologia on silti erityisen tärkeää heille, jotka työskentelevät kasvatus- ja opetustyössä. Siitä voivat lisäksi hyötyä kaikki läheisesti toisten ihmisten kanssa työskentelevät ja esimerkiksi vanhemmat. On tärkeää ymmärtää miten lapsi kehittyy ja miten oppimista voi tukea.
Kasvatuspsykologia kietoutuu saumattomasti myös muihin psykologian osa-alueisiin kuten kognitiivisen psykologiaan ja sosiaalipsykologiaan. Ihminen on pienestä pitäen monimutkainen kokonaisuus niin yksilönä kuin osana yhteiskuntaa. Tässä artikkelissa perehdymme tarkemmin kasvatuspsykologian näkökulmaan.
Mitä on kasvatuspsykologia?
Kasvatuspsykologia on osa kasvatustieteitä. On kuitenkin tärkeää erottaa, että kyse ei ole samasta asiasta. Kasvatustieteet ovat monialaisempi termi kuvaamaan monia tieteenaloja kuten muun muassa pedagogiikkaa, kasvatusfilosofiaa ja ammattikasvatusta.
Kasvatuspsykologia tarkastelee kasvatusta ja koulutusta psykologian näkökulmasta. Siksi siinä hyödynnetään myös muita psykologian osa-alueita kuten kognitiivista psykologiaa, sillä pitkälti alan tutkimuksessa kyse on ihmisen oppimisesta. Oppiminen on yksi ihmisen kognitioista.
Ihmisen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät kuten perimä, ympäristö ja muut yksilölliset eroavaisuudet. Kasvatuspsykologia pyrkii ymmärtämään erilaisia oppimis- ja kehitysprosesseja, kehityshäiriöiden syntyä ja uusien opetusmenetelmien toimivuutta.
Kasvatuspsykologiaa kutsutaan joskus elämänkaaritutkimukseksi, koska se tutkii ihmisen kehitystä aina syntymästä kuolemaan. Ja nimenomaan ihmisen psyykkistä kehitystä, sillä fyysinen kehitys kuuluu enemmän muiden alojen tutkimukseen, joskin fyysisellä ja psyykkisellä kehityksellä on korrelaatiota.
Tutkimuksen painopiste on lapsissa, mutta kaikenikäiset ovat kasvatuspsykologian tutkimuksen kohteita. Alan tutkimuksen tulokset ohjaavat sitä miten esimerkiksi koulujen toimintaa ja opetussuunnitelmaa kehitetään. Kasvatuspsykologia on tärkeä osa opettajien työtä eikä rajoitu vain psykologien opintoihin.
Tieteenalana kasvatuspsykologia on kohtuullisen uusi, ja sen juuret juontavat vain reilun sadan vuoden taakse. Monet varhaisaikojen teoriat on uuden tiedon perusteella kumottu, kuten ajatus siitä, että ihminen alkaisi kehittyä psyykkisesti vasta syntymän jälkeen. Ihmisen oppiminen alkaa jo kohdussa ollessa.
Kasvatuspsykologia on aiemmin korostanut behaviorismin eli käyttäytymispsykologian merkitystä, mutta nykyään se pohjaa enemmän kognitiiviseen psykologiaan. Alalla tehdään sekä laadullista että määrällistä tutkimusta monin eri menetelmin.
Kasvatuspsykologian merkitys yhteiskunnalle ja yksilölle
Se miten kouluissa opetetaan ja kodeissa kasvatetaan lapsia, on muuttunut merkittävästi vuosikymmenien aikana. Nykyään pyritään esimerkiksi ottamaan enemmän huomioon yksilöllisiä tekijöitä. On myös ymmärretty oppimisen moninaisuus.
Muistat ehkä koulusta testin, jonka tuloksena sait tietää oletko kinesteettinen, visuaalinen vai auditiivinen oppija. Vaikka meillä kaikilla tosiaan on omat vahvuutemme oppijoina, nykyään tiedämme myös, että paras tapa oppia on hyödyntää monia erilaisia oppimistapoja. Oppiminen ei ole mustavalkoista.
Oppimiseen vaikuttaa lisäksi muun muassa motivaatio, kognitiiviset taidot, itsetunto, terveys ja ihmissuhteet. On siis monia tekijöitä, jotka on otettava huomioon. Kasvatusalan ammattilaisille on tärkeää kyetä tunnistamaan erilaisia tekijöitä ja yksilöllisiä tarpeita.
Kasvatuspsykologia auttaa tunnistamaan oppimishäiriöitä, jotta oppilaille voidaan tarjota tarvittavaa tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällä pyritään myös siihen, ettei kukaan jäisi jälkeen. Koulun tavoitteena on antaa kaikille yhtäläiset eväät elämään.
Tiesitkö, että älykkyysosamäärätesti kehitettiin alunperin seulomaan lapsia, jotka kaipaavat lisätukea opetukseen? Sen tarkoitus ei suinkaan ollut seuloa niin sanottuja lahjakkaita oppilaita tai laittaa oppilaita järjestykseen "älykkyyden" perusteella. Valitettavasti testin käyttäminen lähti aikanaan väärille urille.
Kasvatuspsykologiaa eivät hyödynnä vain opetuslaitosten edustajat. Sitä hyödyntävät muun muassa sosiaali- ja terveysalan, kolmannen sektorin järjestöjen ja työelämän edustajat. Ihmisen oppimisen ymmärtämisestä hyötyy kuka tahansa. Se auttaa meitä jokaista henkilökohtaisesti oppimaan itselleen sopivilla tavoilla.
Tieto lisääntyy maailmassa ja etenkin teknologia tuo uutta opittavaa vanhemmillekin ikäluokille. Oppiminen on koko elämänpituinen matka. Oppimista on kaikkialla; urheilussa, vapaa-ajan harrastuksissa, työpaikalla ja niin edelleen. Jatkuva oppiminen on entistä tärkeämpää kaiken ikäisille.
Kasvatuspsykologian kirjallisuutta lukulistalle
Kasvatuspsykologiaa voi opiskella, vaikka ei olisi siihen liittyvän alan opiskelija. Ja toisaalta myös alan opiskelijoiden kannattaa hankkia lisämateriaalia luettavaksi koulun opetuksen lisäksi. Kirjastot ja kirjakaupat tarjoavat paljon mielenkiintoista luettavaa suomalaisilta alan ammattilaisilta.
Tässä muutama suositus kasvatuspsykologian kirjoista, joihin todellakin kannattaa tarttua!
- Kasvatuspsykologia on kattava kolmen alan konkarin - Erno Lehtisen, Marja Vauraan ja Marja-Kristiina Lerkkasen - kirjoittama teos kasvatustieteistä psykologian näkökulmasta. Teos kattaa kasvatuspsykologian aina vauvasta vaariin ja koulutieltä työelämään.
- Ihmisen psykologinen kehitys on monipuolinen kirja, joka käsittelee kasvatuspsykologiaa monipuolisesti myös sosiaali-, kehitys- ja neuropsykologialla hyöstettynä. Kirjan ovat kirjoittaneet arvostetut tutkijat Lea Pulkkinen, Timo Ahonen ja Isto Ruoppila.
- Kuka kasvattaisi lapsesi? on tuoreeseen tutkimustietoon perustuva opas, jonka ovat kirjoittaneet psykologi Keijo Tahkokallio ja erityisopettaja Aulikki Uski. Kirja on käytännönläheinen ja suunnattu erityisesti vanhemmille, mutta myös muille kasvatuspsykologiasta kiinnostuneille.
Eikä alan kirjallisuus luonnollisesti tähän lopu. Suomalaisten asiantuntijoiden teoksia löytyy monia lisää ja kansainvälisiä englanninkielisiä kirjoja löytyy satoja ellei jopa tuhansia lisää. Kasvatuspsykologia tukee yhteiskunnan pyrkimyksiä kasvattaa yhteiskuntakelpoisia yksilöitä. Myös muut psykologian alat kuten kriminaalipsykologia hyödyntävät kasvatuspsykologian tutkimuksen tuloksia.
Mistä hankkia kasvatuspsykologian opetusta?
Kasvatuspsykologiaa voi opiskella pää- tai sivuaineena yliopistossa. Muun muassa kasvatustieteiden, psykologian ja oppimistieteiden tutkinto sisältää kasvatuspsykologian opintoja. Useammin kasvatustieteitä opiskelevat kasvatustieteiden (esim. luokanopettajaksi opiskelevat) opiskelijat eivätkä esimerkiksi psykologian opiskelijat, vaikka se toki osin myös heidän opintoihinsa kuuluu.
Yliopiston kursseille on mahdollista osallistua myös avoimen yliopiston kautta. Vapaa-ajalla aiheesta voi oppia lukemalla alan kirjallisuutta, jota suosittelimme edellisessä kappaleessa. Molemmille niin koulussa kuin vapaa-ajallaan opiskeleville löytyy yksityisopetusta.
Kasvatuspsykologian yksityisopettajia löydät esimerkiksi Superprofin kautta. He auttavat mielellään kaikkia opiskelijoita oppimaan oppimisesta! Halusit sitten vain tietää aiheesta lisää, tarvitset tukiopetusta koulun luentojen oheen tai olet valmistautumassa pääsykokeisiin, on yksityisopettaja oiva valinta.
Opiskelijan iästä, akateemisesta tasosta tai oppimistavoitteista riippumatta yksityisopettajat osaavat räätälöidä juuri sinulle sopivaa opetusta. Eiväthän alan opettajat ole vain oman asiansa osaajia vaan kirjaimellisesti kouluttautuneita toisten opettamiseen.
Yksityisopetusta on saatavilla verkon välityksellä, mutta osa opettajista tarjoaa myös kasvokkain tapahtuvaa opetusta lähialueella. Kumpi tahansa sopiikaan sinulle parhaiten. Opettajia löytyy useampia, joten suosittelemme tutustumaan useampaan profiiliin löytääksesi sinun toiveita parhaiten vastaavan opettajan.
Opettajaa valitessa voit hyödyntää myös maksuttoman ensimmäisen tutustumistunnin. Näin pääset kertomaan tarkemmin omista toiveistasi, tarpeistasi ja tavoitteistasi. Kuten aiemmin mainitsimme, myös ihmissuhteet vaikuttavat oppimiseen eli tässä tapauksessa henkilökemiat tulevan opettajasi kanssa.
Jos innostut psykologiasta enemmän, voit syventyä myös esimerkiksi väripsykologiaan tai sosiaalipsykologiaan. Aiheesta riippumatta voimme luvata, että psykologia antaa aina käytännönläheisiä vinkkejä myös siihen miten sinä itse voit tehdä omasta elämästä parempaa ja kehittyä ihmisenä.
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
