Jyväskylä tunnetaan liikunta- ja kasvatustieteiden keskuksena. Sama kiinnostus ihmisen kasvuun ja hyvinvointiin heijastuu psykologian opiskeluun, johon Jyväskylän yliopisto tarjoaa laadukkaat, monipuoliset ja tutkimusvetoiset puitteet.
Jyväskylä vetää myös kaupunkina opiskelijoita puoleensa. Se on keskellä kaikkea, joten sinne (ja sieltä pois) on helppo liikkua. Se on kompakti, joten palvelut ovat nurkan takana. Se on samaan aikaan rauhallinen, vireä ja täynnä opiskelijoita, joten vapaa-ajallakaan ei tule tylsää.
Tämä artikkeli esittelee psykologian opiskelua Jyväskylässä eri vinkkeleistä:
- yleisellä tasolla
- JYU:n painotuksia
- avointa yliopistoa
- itseopiskelua
Psykologiksi opiskelu
Psykologi on Suomessa suojattu ammattinimike, mikä tarkoittaa sitä, että psykologina voi toimia vain laillistettu ammattihenkilö. Psykologin polku on tästä syystä selkeä: 1) valmistu psykologian maisteriksi ja 2) hae laillistusta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta.
Selkeys ei kuitenkaan tarkoita helppoutta. Psykologia on kuulunut pitkään Suomen suosituimpien opintosuuntien joukkoon, ja opiskelupaikoista käydään joka vuosi kovaa kilpaa. Tutkinto-opintoja on tarjolla seitsemässä eri yliopistossa:
| Hakukohde | Ensisijaiset hakijat | Kaikki hakijat | Aloituspaikat | Hakijaa / aloituspaikka | Sisäänpääsyprosentti |
|---|---|---|---|---|---|
| Helsingin yliopisto | 1741 | 3731 | 62 | 60,18 | 1,66 % |
| Helsingin yliopisto, soveltava psykologia | 275 | 1465 | 80 | 18,31 | 5,46 % |
| Itä-Suomen yliopisto | 400 | 2863 | 60 | 47,72 | 2,10 % |
| Jyväskylän yliopisto | 691 | 3666 | 107 | 34,26 | 2,92 % |
| Tampereen yliopisto | 1307 | 4260 | 45 | 94,67 | 1,06 % |
| Turun yliopisto | 742 | 3519 | 50 | 70,38 | 1,42 % |
| Oulun yliopisto | 604 | 2597 | 44 | 59,02 | 1,69 % |
| Åbo Akademi | 207 | 417 | 20 | 20,85 | 4,80 % |
Jyväskylä sijoittuu sisäänpääsyprosenteissa sijalle 5, mikä selittyy aloituspaikkojen suurella määrällä. 2,92 % ei ole sekään korkea, mutta siitä ei pidä lannistua – prosentit on laskettu kaikkien hakijoiden pohjalta, joten niissä on ykköshakukohteen suhteen hieman "ilmaa".
Psykologian suosiolle on varmasti monia syitä. Ihmismielen kiemurat koskettavat meitä kaikkia, ja niiden pohtiminen on trendikkäämpää kuin koskaan. Psykologian kentällä on myös paljon erikoistumisvaihtoehtoja ja hyvät työllistymisnäkymät.
Yliopistojen uraseurantakyselyyn vastanneista psykologian maistereista vain 1 % oli työttömänä. Psykologisen asiantuntemuksen tarve kasvaa myös kaiken aikaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla:
- Yksityisellä puolella psykologit löytävät töitä mm. asiantuntijoina työhyvinvoinnin, rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä ja kliinisen psykologian parissa.
- Julkisella puolen työpaikkoja ovat esim. perheneuvolat, mielenterveystoimistot, sairaaloiden psykiatriset yksiköt, terveyskeskukset, koulut ja TE-toimistot.

Psykologia Jyväskylän yliopistossa
Suomen ensimmäinen psykologian professuuri perustettiin vuonna 1936 Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun. "Suomen Ateenassa" on siis pitkät psykologian opetuksen ja opiskelun perinteet.
Tänä päivänä Jyväskylän yliopistosta voi valmistua psykologiksi tai psykologian erityisasiantuntijaksi. Molemmilla poluilla suoritetaan psykologian kandidaatin tutkinto, josta psykologit jatkavat psykologian maisteriin ja erityisasiantuntijat filosofian maisteriin.
Psykologien ja erityisasiantuntijoiden työmarkkinat ovat erilaiset mutta monipuoliset:
Psykologit
- erikoissairaanhoito
- terveydenhuolto
- työterveyshuolto
- koulut
Erityisasiantuntijat
- tutkimus- tai opetustehtävät
- konsultointitehtävät
- koulutus- ja kasvatustehtävät
- asiakastyötehtävät
Kandi- ja maisterin tutkinnon suorittaminen vaatii yleensä 300 opintopistettä ja 5 vuoden edestä opintoja – psykologiassa 330 ja 5,5. Laajempi tutkinto johtuu maisterivaiheessa suoritettavasta viiden kuukauden harjoittelujaksosta.
Yliopistoilla on kaikilla omat painotuksensa. Jyväskylässä opetus keskittyy kehitys- ja kasvatuspsykologiaan, neuropsykologiaan, kliinisen psykologiaan sekä työ- ja organisaatiopsykologiaan. Tutkimusalueita on puolestaan kolme:
- hyvinvointi, vuorovaikutus ja interventiot
- oppiminen kehitys ja elinympäristöt
- inhimillisesti kestävä työelämä ja urat
Vaikka oma tähtäin osoittaisi visusti käytännön työhön ja psykologin ammattiin, tutkimus on opinnoissa vahvasti läsnä. Yliopiston opettajat ovat tutkijoita, opetus perustuu tutkittuun tietoon ja tutkimuksen tekoa harjoitellaan kandidaatin tutkielmassa ja gradussa.

Psykologiaa omassa tahdissa
Täyspäiväinen tukkaputkiopiskelu ei tietty ole ainoa tapa opiskella psykologiaa. Opintoja voi suorittaa omassa tahdissa esimerkiksi Jyväskylän avoimen yliopiston kautta. JYU on osuvasti listannut, että avoimessa
- opiskelet joustavasti ajasta ja paikasta riippumatta
- voit aloittaa ympäri vuoden
- on tarjolla erilaisia suoritustapoja
- saat tueksesi laadukasta ohjausta
- voit opiskella myös tutkintotavoitteisesti.
Tarjolla on psykologian perus- ja aineopinnot sekä yksittäisiä valinnaisia kursseja. Opintoja voikin lähestyä monesta eri vinkkelistä: Psykologiasta kiinnostuneet voivat tutustua alan sopivuuteen. Ihmisläheistä työtä tekevät voivat vahvistaa ammatillista osaamistaan. Välivuotta pitävät voivat valmistautua valintakokeeseen.
Avoimessa suoritetut opinnot edistävät suoraan tulevia tutkinto-opintoja, koska ne voi hyväksilukea (sisällyttää tutkintoon) opiskelupaikan irrotessa. Avoimet opinnot voi siis ajatella varaslähtönä tulevaisuuden psykologian opintoihin.
Jyväskylän yliopistolla on myös käytössä ns. avoin väylä, eli yliopistoon voi hakea ilman valintakoetta tai todistusvalintaa avoimessa suoritettujen opintojen perusteella. Hakeminen vaatii seuraavat suoritukset:
- Psykologian perusopinnot (25 op)
- Psykologian aineopintoihin sisältyviä opintojaksoja (vähintään 30 op)
- PSYA202 Kvantitatiivisten monimuuttujamenetelmien perusteet (5 op)
Perusopintojen kokonaisarvosana tulee olla vähintään hyvä (3) tai hyväksytty ja aineopintojen painotettu keskiarvo vähintään 3. Avoimen väylältä valitaan kymmenen hakukelpoista opiskelijaa, ja valinta tapahtuu PSYA202-tentin perusteella.
Avoin väylä koskee vain psykologian erityisasiantuntijalinjaa eli filosofian maisterin tutkintonimikettä. Sitä kautta ei siis voi hakea psykologin kelpoisuuden antaviin opintoihin. Tämä video esittelee avoimen yliopiston psykologiakattausta tarkemmin:
Yhteistyöoppilaitokset ja valmennuskurssit
Jyväskylän yliopistolla on myös pitkä lista yhteistyöoppilaitoksia, joiden kautta voi opiskella psykologiaa. Ne kaikki eivät mahdu yhden blogitekstin raameihin, joten tässä pari esimerkkiä:
Alkio-opisto
Alkio-opiston kautta voi opiskella lukuvuoden verran psykologian eri osa-alueita, kuten persoonallisuuspsykologiaa, neuropsykologiaa, oikeuspsykologiaa ja kliinistä psykologiaa. Opinnoista saa valmiudet hakea psykologian alalle joko avoimen väylän kautta, valintakokeella tai yo-todistuksella.
Työväen Akatemia
Työväen Akatemiassa on tarjolla lukuvuoden kestävät psykologian (ja logopedian) perusopinnot Jyväskylän avoimen yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti. Pääaineen lisäksi voi opiskella yliopistojen pakollisia kieli- ja viestintäopintoja sekä esimerkiksi kasvatustieteen ja erityispedagogiikan perusopinnot.
Varaslähdön tulevaisuuden tutkinto-opintoihin voi siis ottaa varaslähdön myös yhteistyöoppilaitosten avulla. Jos satsaat mieluummin valintakokeeseen, Jyväskylästä käsin voi osallistua psykologian valmennuskursseille, jotka tähtäävät nimenomaan valintakoemenestykseen.
Tiesitkö? Åbo Akademi on Suomen ainoa yliopisto, jossa voi opiskella psykologiaa ruotsin kielellä.
Psykologiaa omaksi iloksi
Opiskelun ei tietenkään tarvitse olla järin tavoitteellista. Psykologiaa voi opiskella esimerkiksi yksityisopetuksessa puhtaasti omaksi iloksi. Tavoitteet voivat olla myös koulumaailman ulkopuolella, kuten tunnetaitojen kehittämisessä, opiskelumotivaation löytämisessä tai arjen lukkojen avaamisessa.
Jotkut meistä syyllistyvät myös psykologian viihdekäyttöön. Ruokatunnin ratoksi voi laittaa pyörimään Vsaucen Mind Field -sarjan, joka valottaa ihmisen perustoimintoja ja tarpeita mukaansatempaavalla tavalla:
Bussimatkalla voi luukuttaa Outi Pikkuoksan emännöimää Psykologielämää tai Ari-Pekka Skarpin Mielen laboratoriota, joka tarkastelee ihmismieltä psykologian, filosofian, henkisyyden ja meditaation kautta:
Iltakupposen ääressä voi puolestaan käpertyä viltin mutkaan, tarttua lähimpään self help -kirjaan (esim. Wayne Dyerin Hyväksy itsesi – uskalla elää! (1976)) ja unelmoida paremmasta huomisesta.
Psykologian suosio piilee siinä, että se koskettaa meitä kaikkia. Se auttaa meitä ymmärtämään omaa käytöstämme ja muiden toimintaa. Se tarjoaa meille välineitä tunnistaa tunteita, hahmottaa ajattelun vinoumia ja kehittää vuorovaikutustaitoja, joista on hyötyä läpi elämän.
Samalla psykologia toimii ikkunana tieteelliseen ajatteluun ja auttaa näkemään, miten yksilön kokemukset kietoutuvat laajempiin sosiaalisiin ja kulttuurisiin ilmiöihin. Psykologia antaa siis paitsi tietoa myös työkaluja rakentaa tietoisempaa suhdetta itseemme ja muihin.
Psykologin työkalupakkia tarvitaan työelämässä enemmän ja enemmän. Työn vastuullisuuden takia ammattinimike on suojattu, mikä takaa ammatillisen pätevyyden ja ammattietiikan suojan. Mikään ei kuitenkaan estä terävöittämästä työkaluja muista syistä — omaksi iloksi, oman ajattelun kehittämiseksi tai arjen helpottamiseksi.
Psykologiaa voi opiskella tutkinto-opintojen lisäksi avoimessa yliopistossa, itsenäisesti tai yksityisopetuksessa. Näistä kaikista voi löytää vastauksia omiin kysymyksiin, syventää ymmärrystä tai saada mielenkiintoista sisältöä arkeen.









