Uusista kielistä opetellaan aina tietyt rakennuspalikat. Viestiminen on vaikeaa ilman lukusanoja ja numeroita. Tervehdykset ovat nekin tärkeitä, jos vieraalla kielellä haluaa saada edes yhden ystävän. Näiden lisäksi tarvitaan tietty runsaasti rakenteita ja sanastoa.
Tämän blogitekstin aihe on sekin olennainen rakennuspalikka: viikonpäivät, japaniksi 'youbi' (ようび). Artikkelin luettuasi tunnistat viikonpäivien nimet ja opit niiden taustoista. Samalla saat lyhyen oppimäärän siitä, mitä nimet tarkoittavat suomeksi ja englanniksi!
Aurinko, kuu ja planeetat
Antiikin roomalaiset nimesivät viikon seitsemän päivää taivaankappaleiden mukaan: aurinko, kuu ja viisi planeettaa. Planeetat kantoivat puolestaan roomalaisten jumalten nimiä: Mars, Merkurius, Jupiter, Venus ja Saturnus.
Sama kaava siirtyi moniin maihin ja kieliin. Esimerkiksi germaanisissa ja pohjoismaisissa kielissä sunnuntai ja maanantai pyhitettiin auringolle ja kuulle, ja roomalaisjumalat korvattiin vastaavilla omilla jumalilla. Suomenkielistenkin nimien taustalla on usein skandinaavijumala.
Tästä herää kysymys: miten tämä liittyy japanin kieleen? Japanilaiset omaksuivat meille tutun gregoriaanisen kalenterin vuonna 1872. Näin Japaniin tuli länsimainen seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät nimettiin samalla kaavalla.
Toisin kuin meillä, japanilainen viikko on perinteisestä alkanut sunnuntaista. Se ei perustu niinkään uskontoon vaan kosmiseen järjestykseen: aurinko on seitsemästä klassisesta "planeetasta" ensimmäinen. Samanlainen sunnuntaista alkava viikko on käytössä monin paikoin Amerikoissa sekä Aasiassa ja Afrikassa.
Viikonpäivät japaniksi
Ennen viikonpäiviin tutustumista on hyvä huomauttaa, että japanissa on kolme kirjoitusjärjestelmää: kiinalaisperäiset kanji-merkit (sanamerkit) sekä niistä johdetut hiragana- ja katakana-tavumerkit.
- Kanji-merkeillä ilmaistaan usein arkisia käsitteitä ja sanoja.
- Hiragana-tavumerkeillä kirjoitetaan taivutuspäätteitä ja kieliopillisia partikkeleita.
- Katakana-tavumerkeillä kirjoitetaan lainasanoja, erisnimiä ja teknisiä termejä.
Hiragana-merkit ilmaisevat meille tuttujen aakkosten tapaan myös ääntämystä, joten viikonpäivät on esitetty alla sekä kanji- että hiragana-merkeillä. Jos haluat opiskella lisää japanin alkeita, tutustu Superprof-blogin muihin japani-artikkeleihin!
Sunnuntai
Sunnuntai-sana on tullut suomeen joko skandinaaveilta tai saksalaisilta. Taustalla on latinan ilmaus dies Solis, joka tarkoittaa auringon päivää. Siitä tuli luovan käännöstyön jälkeen esimerkiksi saksan Sonntag ja englannin Sunday ('Day of the Sun').
Japanin nichiyōbi (日曜日) noudattaa samaa kaavaa. Viikonpäivien perusyksikkö on -yōbi (曜日 eli～ようび), joka saa kaverikseen aurinkoa tarkoittavan nichin (日 eli にち).
sunnuntai: nichiyōbi
kanji: 日曜日
hiragana: にちようび
Maanantai
Maanantain polku on samankaltainen: taustalla on latinan dies Lunae eli kuun päivä, josta tuli muun muassa saksan Montag, englannin Monday, ruotsin måndag ja lopulta suomen maanantai. Getsuyōbi-nimessä (月曜日) getsu (月) tarkoittaa samalla tavalla kuuta.
Koska maanantai on monen inhokkipäivä, Japanissa on käytössä ns. iloisen maanantain -systeemi (ハッピーマンデー制度, Happī Mandē Seido). Sen tavoitteena on ajoittaa pyhäpäivät maanantaille, jotta työssäkäyvillä olisi mahdollisimman paljon pitkiä viikonloppuja.
maanantai: getsuyōbi
kanji: 月曜日
hiragana: げつようび
Tiistai
Tiistaista eteenpäin aurinko ja kuu tekevät tilaa planeetoille ja jumalille. Roomalaisille tiistai oli dies Martis eli sodanjumala Marsin päivä. Skandinaavikielissä Mars vaihtui paikalliseen taistelun ja voittamisen jumala Týriin, mistä syntyi Týrin päivä eli týsdag.
Japanin nimi kayōbi (火曜日) tarkoittaa sekin Marsin päivää, mutta sillä on myös toinen merkitys: tulen päivä. Mars-planeetta tunnetaan itä-aasialaisessa perinteessä "tulitähtenä" (火星), mikä kuvaa hyvin planeetan punertavaa väriä.
tiistai: kayōbi
kanji: 火曜日
hiragana: かようび
Kaipaatko lisähaastetta? Tutustu seuraavaksi japaninkielisiin hyvästeihin!
Keskiviikko
Keskiviikko on suomalaisvinkkelistä mielenkiintoinen tapaus! Viikon keskikohtaan viittaava nimi on todennäköisesti vanhaa ruotsalaista perua, mistä ei ole jäänyt jälkiä. Monissa muissa kielissä keskiviikko noudattaa latinalaista esikuvaa eli Merkuriuksen päivää (dies Mercurii).
Kylmässä Pohjolassa jumala vaihtui Merkuriuksesta Odiniin, mistä syntyi muun muassa ruotsin onsdag ja englannin Wednesday. Tuplavee englantilaisnimen alussa selittyy sillä, että Odin tunnettiin Britteinsaarilla Wodenina. Wednesday on siis "Woden's day".
Japanin suiyōbi (水曜日) tarkoittaa samalla kaavalla Merkuriuksen tai veden päivää, sillä Merkurius tunnetaan vesitähtenä (水星). Vesi on elementtinä sinänsä looginen, koska Mercury tarkoittaa myös elohopeaa, joka on veden tapaan virtaavaa ja muodotonta.
keskiviikko: suiyōbi
kanji: 水曜日
hiragana: すいようび
Torstai
Pystytkö edelliskohtien logiikalla päättelemään, mistä torstai on saanut nimensä? Taustalla on skandinaavien ukkosen jumala Thor, jonka serkku on latinan kielessä Jovis eli Jupiter (latinan dies Jovis = Jupiterin päivä = torstai).
Japanin mokuyōbi (木曜日) viittaa sekin Jupiteriin, joka tunnetaan puutähtenä. Moku tarkoittaa japaniksi sekä puuta että metsää. Keskiviikko–torstain muistisääntönä voikin käyttää sitä, että "puupäivä" (torstai) tarvitsee kasvaakseen edellispäivän vettä (keskiviikko).
torstai: mokuyōbi
kanji: 木曜日
hiragana: もくようび
Perjantai
Jos Per-jumala olisi olemassa, perjantai voisi olla hänen päivänsä. Eipä ole, mutta nimi on joka tapauksessa skandinaavista perua. Esimerkiksi muinaisnorjan perjantai on frjádagr, jonka alun konsonanttihirviö (frj) vaihdettiin suomalaisille tutumpaan p-kirjaimeen.
Perjantain, Fridayn ja fredagin taustalla on kauneuden ja rakkauden jumalatar Frigg, jonka esikuvana toimi roomalaisten Venus-jumala. Kauneus sopii hyvin japanin kinyōbiin (金曜日), joka tarkoittaa kultapäivää – Venus-planeetta tunnetaan kulta- tai metallitähtenä. Muistisäännöksi kelpaa se, että ihmiset rakastavat perjantaita, mikä tekee siitä kultaisen päivän.
perjantai: kinyōbi
kanji: 金曜日
hiragana: きんようび
Lauantai
Lauantai on perinteinen saunapäivä, mihin sen nimi myös viittaa. Esimerkiksi ruotsin lördag- ja muinaisnorjan laugardagr-nimen taustalla on kylpemistä tai pyykkiä tarkoittava sana.
Englannissa ja japanissa näkyy puolestaan latinalainen Saturnuksen päivä (dies Saturni). Roomalaisten Saturn oli maanviljelyksen ja sadonkorjuun jumala, joten on osuvaa, että japanin doyōbi (土曜日) tarkoittaa maan päivää. Jos tähän kaipaa muistisääntöä, aurinko laskee maa(pallo)n taakse ennen seuraavaa auringon päivän aamua.
lauantai: doyōbi
kanji: 土曜日
hiragana: どようび
Tässä vielä sama taulukkomuodossa:
| suomeksi | japaniksi | kanji | hiragana |
|---|---|---|---|
| maanantai | getsuyōbi | 月曜日 | げつようび |
| tiistai | kayōbi | 火曜日 | かようび |
| keskiviikko | suiyōbi | 水曜日 | すいようび |
| torstai | mokuyōbi | 木曜日 | もくようび |
| perjantai | kinyōbi | 金曜日 | きんようび |
| lauantai | doyōbi | 土曜日 | どようび |
| sunnuntai | nichiyōbi | 日曜日 | にちようび |
Japanin kielessä nimen alussa on siis aurinko, kuu tai planeettaan viittaava elementti ja lopussa päivää tarkoittava yōbi. Viikonpäivät esiintyvät usein myös lyhennetyssä muodossa, jossa on pelkkä kanji-merkki: maanantai voi olla pelkkä 月 ja tiistai pelkkä 火. Tähän törmää varsinkin kalentereissa ja aikatauluissa.
Jos haluat hyödyntää viikonpäivien nimiä arjessa, se onnistuu kysymyssanalla nanyōbi (何曜日 eli "mikä viikonpäivä"):
Mikä viikonpäivä on?
On lauantai.
Japanilaiset viikonpäivät ovat kiehtova esimerkki siitä, miten eri kulttuurit ovat omaksuneet ja muovanneet yhteisiä ajatusmalleja. Vaikka gregoriaaninen kalenteri ja seitsenpäiväinen viikko ovat länsimaista perua, japanilaiset ovat tehneet niistä omansa käyttämällä kiinalaista viiden elementin teoriaa.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
