Japani ei ole kielenä helpoimmasta päästä. Kolmen kirjoitusjärjestelmän lisäksi kielessä on suomalaisille vieraita äänteitä, ja tapakulttuurikin on monin paikoin erilainen. Usein pääpaino ei ole siinä, mitä sanoo, vaan miten sen sanoo.
Hyvä uutinen on kuitenkin se, että 1) kieltä voi käyttää vaikkei sitä osaisi täydellisesti ja 2) arjessa pärjää usein melko vähällä. Pelkillä numeroilla, viikonpäivillä, tervehdyksillä ja hyvästeillä pystyy asioimaan kaupassa, tarkistamaan aikatauluja, esittäytymään ja navigoimaan sosiaalisia tilanteita kohteliaasti.
Tämä opas esittelee nämä neljä peruspilaria ja sitä, miten ne liittyvät toisiinsa. Jos jäät kaipaamaan eri aiheista lisätietoa, tekstiin on ripoteltu linkkejä kattavampiin artikkeleihin.
Japanin numerot ja lukusanat
Numeroita on kaikkialla: kelloissa, kalentereissa, kaupoissa, ruokalistoissa, yhteystiedoissa, osoitteissa, kappalemäärissä, painoissa, pituuksissa ja lämpötiloissa. Japanissa näitä voi esittää kahdella eri numerojärjestelmällä: alkuperäisillä japanilaisilla ja kiinalaisperäisillä lukusanoilla.
Japanilaiset lukusanat
- 1 = hitotsu (ひとつ)
- 2 = futatsu (ふたつ)
- 3 = mittsu (みっつ)
Kiinalaisperäiset lukusanat
- 1 = ichi (いち)
- 2 = ni (に)
- 3 = san (さん)
Aloittelijan kannattaa keskittyä kiinalaisperäisiin lukusanoihin, koska niitä käytetään useimmissa arkisissa tilanteissa, kuten hinnoissa, päivämäärissä, kellonajoissa ja tavallisessa laskemisessa. Itse numerot ovat ihanan loogisia: kun osaa 1–10, isompien lukujen muodostaminen on helppoa.
| Numero | Translitterointi | Kanji | Hiragana | Audio |
|---|---|---|---|---|
| 0 | rei | 零 | れい | |
| 1 | ichi | 一 | いち | |
| 2 | ni | 二 | に | |
| 3 | san | 三 | さん | |
| 4 | shi / yon | 四 | し / よん | |
| 5 | go | 五 | ご | |
| 6 | roku | 六 | ろく | |
| 7 | shichi / nana | 七 | しち / なな | |
| 8 | hachi | 八 | はち | |
| 9 | kyu / ku | 九 | きゅう / く | |
| 10 | juu | 十 | じゅう |
Isommat luvut syntyvät leikkaa/liimaa-taktiikalla:
- 11 = 十一 (10 + 1)
- 20 = 二十 (2 × 10)
- 31 = 三十一 (3 x 10 + 1)
- 77 = 七十七 (7 x 10 + 1)
Japanissa ei siis ole paljoa ulkoa opeteltavia numeroita, mutta niiden käyttöön liittyy "pikkutwisti" –laskusanat. Japaniksi "kaksi koiraa" ei ole "kaksi + koira", vaan laskettava asia tarvitsee tietyn pääteen. Koiran kohdalla se on pientä eläintä tarkoittava -hiki:
- Kaksi koiraa = inu (koira)+ ni (kaksi)+ hiki (pieni eläin)
Japanilaisiin numeroihin liittyy myös symboliikkaa. Numero neljä (shi) kuulostaa samalta kuin kuolemaa tarkoittava (死 shi), joten sen käyttöä vältellään. Kahdeksikkoa pidetään päinvastoin onnennumerona: sen kanji-merkki (八) levenee alaspäin, mikä symboloi kasvua ja vaurautta.

Viikonpäivät japaniksi
Japanissa on meille tuttu seitsemänpäiväinen viikko, kuten lähes kaikkialla maailmassa. Viikonpäivien nimissä on niissäkin paljon samaa: sunnuntai ja maanantai on nimetty auringon ja kuun mukaan, ja loput viisi päivää liittyvät planeettoihin: Mars, Merkurius, Jupiter, Venus ja Saturnus.
Japanissa planeettoihin liittyy myös elementti kiinalaisen perinteen mukaan:
Tulitähden tai -planeetan nimi juontuu Marsin punaisesta väristä.
Merkurius välähtelee ja aaltoilee veden tavoin.
Jupiterin suuri koko ja rusehtava väri yhdistetään puun kasvavaan energiaan.
Venus on kirkkaan valkoinen kuin metalli.
Saturnus on maan tapaan hidas liikkeissään.
Viikonpäivien perusyksikkö on -yōbi. Kun siihen lisää yllä olevat elementit sekä auringon (nichi) ja kuun (getsu), saadaan viikonpäivien nimet:
| suomeksi | japaniksi | kanji | hiragana |
|---|---|---|---|
| maanantai | getsuyōbi | 月曜日 | げつようび |
| tiistai | kayōbi | 火曜日 | かようび |
| keskiviikko | suiyōbi | 水曜日 | すいようび |
| torstai | mokuyōbi | 木曜日 | もくようび |
| perjantai | kinyōbi | 金曜日 | きんようび |
| lauantai | doyōbi | 土曜日 | どようび |
| sunnuntai | nichiyōbi | 日曜日 | にちようび |
Viikonpäivät esiintyvät usein myös lyhennetyssä muodossa, jossa on pelkkä kanji-merkki: maanantai voi olla pelkkä 月 ja tiistai pelkkä 火. Viikonpäivän kysyminen onnistuu kysymyssanalla nanyōbi (何曜日 eli "mikä viikonpäivä"):
Mikä viikonpäivä on?
On lauantai.

Japaninkieliset tervehdykset
Siinä missä numerot ja viikonpäivät auttavat selviytymään arjesta, tervehdykset auttavat rakentamaan yhteyksiä. Suomessa tämä on helppoa: "hei" toimii aamuin illoin vauvasta vaariin. Japanissa ei ole samanlaista taikasanaa, vaan sopiva ilmaus riippuu kellonajasta ja tilanteesta.
Perustervehdykset ovat helppoja ja kohteliaita:
- Ohayou gozaimasu (おはようございます) tarkoittaa "hyvää huomenta".
- Konnichiwa (こんにちは) tarkoittaa "hyvää päivää".
- Konbanwa (こんばんは) tarkoittaa "hyvää iltaa".
Ensitapaamiset ja itsensä esittely ei ole sekään vaikeaa:
- Hauska tavata: Hajimemashite (はじめまして)
- Olen: [Nimi] desu (です)
- Kohteliaisuus: Yoroshiku onegaishimasu (よろしくお願いします)
Kolmoskohdan kohteliaisuusfraasi on vaikea kääntää, mutta sillä ilmaistaan hyvää tahtoa ja luodaan positiivista ilmapiiriä. Se on hyvä esimerkki tilannekohtaisesta ilmauksesta, joita japanissa riittää.
Esimerkiksi töihin tullessa ja pitkin työpäivää voi sanoa otsukaresama desu (お疲れ様です), joka toimii samalla kiitoksena kollegan panoksesta. Osewa ni narimasu (お世話になります) on puolestaan yleisessä käytössä asiakkaiden kanssa – vähän niin kuin englannin "I hope you are well".
Eikä pidä unohtaa kehonkieltä! Tervehdys jää puolitiehen, jos mukana ei ole nyökkäystä (rennot tilanteet) tai kevyttä kumarrusta (muodolliset tilanteet).
Japaninkieliset hyvästit
Tervehtimisen ja itsensä esittelyn rinnalle tarvitaan loppuhuipennus eli hyvästit. Japanin kielessä vältellään usein suoria hyvästejä ja suositaan fraaseja, jotka pehmentävät lähtöä. Monelle tuttu sayōnara ei ole siis kovassa käytössä, koska se viittaa pidempiaikaiseen eroon – kuten suomen "hyvästi".
Rennoissa tilanteissa käytetään usein ilmaisuja, jotka viittaavat tulevaan: esim. mata ne (nähdään), ja ne (heippa) ja mata ashita (nähdään huomenna). Sopiva hyvästi riippuu tervehdysten tavoin tilanteesta. Esimerkiksi kotikäyttöön on vakiintuneet huudahdukset ja vastaukset:
Suorien jäähyväisten välttely korostuu työelämässä, jossa painotetaan kohteliaisuutta ja toisen panosta. Sopiva fraasi riippuu siitä, kuka on lähdössä ensin:
Kun itse lähtee ensin
Osaki ni shitsurei shimasu (お先に失礼します) = Anteeksi, että lähden ennen teitä.
Kun toinen lähtee ensin
Otsukaresama deshita (お疲れ様でした) = Kiitos ahkerasta työstä.
Näistä on myös rennommat versiot, joita voi käyttää läheisten kollegojen kanssa:
Kun itse lähtee ensin
Osaki (お先ー)= Lähden ensin.
Kun toinen lähtee ensin
Otsukare ( お疲れ) = Hyvää työtä.
Hyvästienkin kohdalla pitää muistaa kehonkieli ja eleet. Kevyt kumarrus on varma valinta, mutta rennommissa tilanteissa voi myös nyökätä tai vilkuttaa.

Yhteisöllisyys kaiken keskellä
Numerot, viikonpäivät, tervehdykset ja hyvästit voivat vaikuttaa keskenään irrallisilta, mutta niitä kaikkia yhdistää konteksti. Olitpa laskemassa vaihtorahaa, kysymässä viikonpäivää, tervehtimässä kollegaa tai hyvästelemässä ystävää, oikea sana tai ilmaus riippuu siitä, kuka olet, missä ja kenen kanssa.
Japani onkin siitä kiehtova kieli, että se elää vahvasti tilanteen mukaan. Siinä on useita kirjoitus- ja numerojärjestelmiä sekä kohteliaisuustasoja, jotka heijastavat japanilaista historiaa ja kulttuuria sekä omaa roolia niissä. Näitä ei kuitenkaan tarvitse oppia kaikkia kerralla:
- Opettele numerot 1–10.
- Pänttää viikonpäivät.
- Harjoittele esittäytymistä.
- Treenaa tilanteeseen sopivia hyvästejä.
Näillä navigoi jo monia arjen tilanteita, ja kielipankkia voi täydentää tarpeen mukaan. Mitä enemmän kieltä kuulee ja käyttää, sitä paremmin vakiintuneet kaavat painuvat mieleen.
Tiivistä tekoälyn avulla:









