Ensimmäisiä asioita, joita vieraalla kielellä harjoitellaan, ovat tervehtiminen ja itsensä esittely. Suomeksi se on helppoa: "Moi, olen Matti Meikäläinen". Ruotsikaan ei ole paha: "Hej, jag heter Ella Esimerkki".
Tervehtiminen on suomeksi ja ruotsiksi suoraviivaista ja mutkatonta, koska sinuttelu on normi ja titteleitä käytetään harvoin. Japani on tässä toista maata. Tervehdykset eivät ole itsessään vaikeita, mutta joka tervehdykselle on tietty paikka ja aika.
Enemmän kuin sanoja
Kuten introssa tuli vihjattua, tervehdykset ovat monissa kielissä melko rentoja tai jopa tarpeettomia. Suomessa on kohteliasta tervehtiä ennen varsinaista asiaa, mutta kohteliaisuutta voi viestiä myös rakenteilla: "Voisitko auttaa?"
Japanissa tervehdykset ovat olennainen osa kulttuuria ja sosiaalista vuorovaikutusta. Niillä
- osoitetaan kunnioitusta
- tunnustetaan sosiaalisia rooleja
- ylläpidetään ryhmän harmoniaa.
Sopiva tervehdys riippuu tilanteesta, juttukaverista ja kellonajasta. Japani on vahvasti hierarkkinen yhteiskunta, ja japanilaiset ovat oppineet pienestä pitäen jakamaan ihmiset karkeasti kahtia sisäpiiriin (うち eli uchi) ja ulkopuolisiin (そと eli soto).
Sisäpiiriin kuuluu esimerkiksi perhe ja läheiset, ulkopuolisiin puolestaan ventovieraat ja asiakkaat. Ryhmät eivät ole kuitenkaan staattisia, vaan sisäpiiri voi tarkoittaa perheen lisäksi esimerkiksi omaa yritystä, koulua, työpaikkaa tai luokkaa. Sisäpiirejä voi siis olla useita.
Uchi–soto-periaate näkyy japanin kielessä myös kohteliaisuustasoina: sisäpiiriläisille tai läheisille puhutaan rennommin, kun taas tuntemattomille ja muodollisissa tilanteissa käytetään kohteliaampaa kieltä.
Japania opiskelevan ei tarvitse oppia kohteliaisuustasoja kerralla, mutta on hyvä pitää mielessä, että kieli elää tilanteen mukaan. Kohteliaisuus selittää myös sen, miksi suomen "hei" tai englannin "hello" voidaan kääntää japaniksi eri tilanteissa eri tavoin.
Perustervehdykset päivänajan mukaan
Aloitetaan katsaus perustervehdyksistä, joita voi käyttää päivittäin. Kaikki ovat suhteellisen kohteliaita, ja niitä erottaa lähinnä kellonaika.
🌅 Aamu
Ohayou gozaimasu (おはようございます) on kohtelias aamutervehdys eli paikallinen "hyvää huomenta". Sitä kuulee yleensä aamupäivästä tai kun päivä alkaa muiden kanssa (esim. työpaikalle tullessa). Ystävien ja perheen kanssa voi sanoa pelkän alkuosan: ohayou.
☀️ Päivä
Konnichiwa (こんにちは) lienee japanin tunnetuin tervehdys ja kovassa käytössä. Japanin "hyvää päivää" tai "Hei" on yleiskohtelias ja turvallinen valinta iltapäiviin – erityisesti uusien tuttavuuksien ja puolituttujen kanssa.
🌙 Ilta
Kolmikon täydentää konbanwa (こんばんは) eli "hyvää iltaa", jota käytetään yleensä auringonlaskun jälkeen (noin 17–18 eteenpäin). Sävy on ystävällinen muttei liian rento.
Tässä vielä samaan syssyyn japanin "hyvää yötä", vaikka se ei tervehdys olekaan:
🌃 Yö
Oyasumi nasai (おやすみなさい) on kohtelias hyvänyöntoivotus, jota käytetään myöhään illalla ja ennen nukkumaanmenoa. Läheisten kanssa voi sanoa rennommin oyasumi. Toivotuksen taustalla on yasumu-verbi (levätä), joten sillä toivotetaan kirjaimellisesti hyvää lepoa.
Tiedätkö, mikä sopii hyvin kellonaikoihin ja perustervehdyksiin? Japanin kielen viikonpäivät!
Uudet tuttavuudet ja itsensä esittely
Esittelyjen osalta Japani ei tarjoa yllätyksiä: rakenne on ennustettava mutta merkityksellinen, eikä sitä pidä oikoa:
1. Tervehtiminen: Hajimemashite (はじめまして)
Hajimemashite eli "hauska tavata" on hyvä yleistervehdys, kun tapaa jonkun ensi kertaa. Sitä voi käyttää niin arjessa kuin töissä – oikeastaan missä tahansa, missä suomeksi sanoisi "hauska tavata".
2. Esittely: [Nimi] desu (です)
Samu desu on yksinkertainen esittelyfraasi: "Olen Samu". Sen voi sanoa pidemmin Watashi wa Samu desu, mutta puheessa Watashi wa (olen) tippuu usein pois.
3. Kohteliaisuus: Yoroshiku onegaishimasu (よろしくお願いします)
Yoroshiku onegaishimasu on loistofraasi, joka on vaikea kääntää. Suomeksi se voisi olla esimerkiksi "Odotan innolla yhteistyötä". Merkitys ei ole kuitenkaan kirjaimellinen, vaan sillä viestitään yleistä hyvää tahtoa. Fraasilla on kaksi varianttia: Yoroshiku (rennompi) and Dōzo yoroshiku (kohteliaampi).
Esimerkkikeskustelu
- A: Hajimemashite.
- B: Hajimemashite.
- A: Samu desu. Yoroshiku onegaishimasu.
- B: Tanaka desu. Yoroshiku onegaishimasu.
Yksinkertaista ja kohteliasta! Virallisissa tilanteissa tähän pitää lisätä noin 30 asteen kumarrus, joka viestii kunnioitusta. Astemääriä ei tietenkään tarvitse miettiä millintarkkaan, vaan karkea nyökkäys tai kumarrus riittää:
- Rennot tilanteet → nyökkäys tai kevyt kumarrus
- Kohteliaat tilanteet → normaali kumarrus
- Anteeksipyyntö tai kunnianosoitus → syvä kumarrus
Kumartaessa selän tulee olla suorana, katse alaviistoon suunnattuna ja kädet sivuilla (miehet) tai hieman edessä (naiset).
Hyvästit
Kun sosialisointi lähenee loppuaan, on hyvästien vuoro. Sayounara (さようなら) on monelle tuttu, mutta se on usein liian muodollinen ja latautunut. Sitä käytetään lähinnä pysyvissä hyvästeissä ja muissa tilanteissa, joissa seuraavaa tapaamista ei välttämättä tule.
Käytä sen sijaan jotain näistä:
- Mata ne (またね) → Nähdään
- Ja ne (じゃね) → Heippa
- Mata ashita (また明日) → Nähdään huomenna
- Ja mata (じゃまた) → Nähdään taas
Jos eksyt muodollisiin tilanteisiin, tsekkaa toinen artikkelimme, joka esittelee hyvästelyfraaseja tarkemmin.
Tervehdykset eri tilanteissa
Yllä olevilla fraaseilla pääsee alkuun, mutta tervehdysetikettiin mahtuu myös "erikoistilanteita". Esimerkiksi kotona ja työpaikalla tarvitaan usein eri tervehdyksiä.
🏠 Tervehdykset kotona
Japanin kotikäyttöiset tervehdykset kuvaavat harmoniaa, kiitollisuutta ja muiden huomioimista. Lähtemisiin ja saapumisiin on omat fraasit:
💼 Tervehdykset töissä ja liike-elämässä
Otsukaresama desu (お疲れ様です) on yleinen tervehdys työelämässä. Se tarkoittaa kirjaimellisesti "olet varmaan väsynyt" eli käytännössä "hyvää työtä". Sitä käytetään usein töihin tullessa tai kun kollegaan törmää ensimmäistä kertaa.
Asiakkaita ja yrityskumppaneita voi tervehtiä sanomalla osewa ni narimasu (お世話になります). Sitä käytetään erityisesti kirjoitetussa kielessä ja työsähköpostien alussa. Sille ei ole tarkkaa suomenkielistä vastinetta, mutta sitä käytetään samalla tavalla kuin englannin "I hope you are well".
Shitsurei shimasu (失礼します) on puolestaan muodollisten tilanteiden "anteeksi" tai "suokaa anteeksi". Sen suora käännös on "olen epäkohtelias", jolle voi olla käyttöä, jos tulet tapaamiseen kesken kaiken, keskeytät toisen tai lopetat puhelun.
Kun Japanissa menee ostoksille, kauppaan astuessa ei tarvitse tervehtiä. Henkilökunta sanoo tavallisesti irasshaimase (tervetuloa), mihin voi nyökätä tai siirtyä suoraan shoppailuun.
Perustervehdykset haltuun
Yllä tuli esiteltyä lähes 20 tervehdys- ja kohteliaisuusfraasia melkoisella sarjatulella. Niitä ei tarvitse opetella kaikkia kerralla, vaan joukosta voi poimia itselle sopivat. Japanin-matkalle voi harjoitella esimerkiksi nämä (ja sen jälkeen japaninkieliset numerot):
| suomeksi | japaniksi | hiragana | ääntämismalli |
|---|---|---|---|
| hyvää huomenta | ohayou gozaimasu | おはようございます | |
| hyvää päivää/hei | konnichiwa | こんにちは | |
| hyvää iltaa | konbanwa | こんばんは | |
| hauska tavata | hajimemashite | はじめまして | |
| olen [nimi] | [nimi] desu | 〜です | |
| nähdään | mata ne | またね |
Kohteliaisuus on Japanissa tärkeää, mutta kielenoppijan ei tarvitse stressata siitä liikaa. Japanin opiskelijat saavat paikallisilta paljon armoa, eikä liian rento ilmaus ole (yleensä) iso moka. Jos nolostuksen haluaa välttää, keskity harjoittelussa yleiskohteliaisiin tervehdyksiin, koska liian kohtelias on aina liian rentoa parempi!
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
