Maamme-laulu on jokaiselle suomalaiselle enemmän tai vähemmän tuttu, mutta oletko koskaan laulanut, lukenut tai kuullut sitä loppuun asti? J. L. Runebergin "Vårt land" -runossa on yhteensä yksitoista säkeistöä, joista kymmenennessä Suomea kuvaillaan seuraavasti:
Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen (O land, du tusen sjöars land)
Runeberg, Maamme-laulu
Suomen titteli tuhansien järvien maana perustuukin Runebergin runokynään. Titteli on ansaittu mutta pahasti alakanttiin, sillä järviä on todellisuudessa lähes 188 000! Tämä artikkeli sukeltaa syvemmälle suomalaisjärviin ja esittelee niiden syntyjä syviä, määrää ja suuruutta, tilaa sekä merkitystä.
Järvien synty
Järvien tarina vaatii aikamatkaa viimeiselle jääkaudelle. Noin 10 000–13 000 vuotta sitten Pohjois-Euroopan kamaralla lepäsi kolmen kilometrin paksuinen jääpatja, joka painoi maankuorta kuopalle.4
Ilmaston lämmetessä mannerjäätikkö alkoi sulaa, ja se kuljetti mukanaan irtoainesta, mikä jätti kalliopohjaan syviä uurteita. Kun jäätikkö suli kokonaan pois, isoimmat painanteet täyttyivät sulamisvesillä, mistä syntyivät ensimmäiset järvet.
Jääpainon kadottua maa alkoi kohota hitaasti ylöspäin, mikä on muovannut suomalaista järvimaisemaa tuhansien vuosien ajan. Esimerkiksi Kymijoki syntyi noin 7 000 vuotta sitten, kun Päijänteen vedet mursivat uuden reitin Salpausselkien läpi.
Monet järvialtaat ovat jääkauden tekeleitä mutta eivät kaikki. Vanhimmat syntyivät meteoriitin törmäyksestä, kuten pyöreä Lappajärvi. Uusimmat ovat puolestaan ihmistyöntuloksia, kuten padotut tekojärvet.
Järvien juuret ovat siis jääkaudessa, ja niiden määrään vaikuttaa Suomen otollinen ilmasto. Suomessa sataa paljon ja ilmasto on viileä, joten haihtumista tapahtuu vähän. Kallioperä on myös tiivistä, kestävää ja läpäisemätöntä, mikä estää vettä karkaamasta.
Tänä päivänä järviä on lähes 188 000, ja pieniä järviä syntyy maankohoamisen yhteydessä kaiken aikaa lisää. Niiden määrä ei kuitenkaan kasva merkittävästi, koska vanhoja järviä häviää samaa tahtia. On arvioitu, että vuosien varrella noin 100 000 järviallasta on kadonnut täyttymisen ja umpeenkasvun myötä.1
Suomen järvet numeroina
Suomessa on niin paljon järviä, että vuonna 1856 alkanut syvyyskartoitus on yhä kesken. Kartoitus jatkui 2010-luvun alkupuolelle, kunnes rahahanat pantiin säästösyistä kiinni. Tässä muutamia kartoituksesta selvinneitä faktoja:
Yli hehtaarin (sadan aarin) kokoisia järviä on Suomessa noin 56 000. Jos mukaan otetaan yli viiden aarin järvet, lukumäärä nousee 187 888 järveen.
Järvet peittävät Suomen alueesta 9,4 %. Suurin järviprosentti löytyy vähemmän yllättäen Järvi-Suomesta, jonka ydinalueiden pinta-alasta yli 50 % on järvien peitossa.
Suomen järvet ovat matalia: niiden keskisyvyys on vain 7 metriä ja niiden sisältämä vesimäärän tilavuus on 230 kuutiometriä.
Järvien määrässä Suomi kuuluukin maailman kärkipäähän. Edellä ovat vain huomattavasti suuremmat Kanada ja Venäjä. Suomi taistelee ykkössijasta myös suhteellisessa pinta-alassa – Suomi, Kanada ja Ruotsi osuvat kaikki 9 prosentin tuntumaan.
Koska järvet ovat matalia, Suomi jää veden määrässä eli tilavuudessa kauas kärjestä. Suomen viiden suurimman järven vedet mahtuisivat esimerkiksi Ruotsin Vätterniin – tai kaikkien järvien vedet Venäjän Laatokkaan, joka on Euroopan suurin järvi.
Suomen suurimmat järvet
Suomen suurimmat järvet on listattu yksityiskohtaisesti monessa paikkaa, kuten Wikipediassa3, jonka luettelo perustuu ympäristöhallinnon tietoihin. Keskitytään me viiteen suurimpaan:
| Sija | Nimi | Pinta-ala |
|---|---|---|
| 1. | Saimaa | 1377 |
| 2. | Päijänne | 1080 |
| 3. | Inarijärvi | 1040 |
| 4. | Pielinen | 894 |
| 5. | Oulujärvi | 887 |
1. Saimaa – 1 377 km2
Pinta-ala: 1 377 km2
Syvyys: Enimmillään 85 metriä
Sijainti: Itä-Suomessa
Saimaa on Suomen järvien selkeä ykkönen, mutta sen koko riippuu tulkinnasta: jos mukaan lasketaan pelkästään varsinainen Saimaa, se on "vain" 300 neliökilometriä kakkossijan Päijännettä suurempi. Maailman suurimpien järvien vertailussa käytetään kuitenkin usein Suur-Saimaata (4 370 km2), johon lasketaan Saimaan kaikki järvet tai järvenosat.
Suur-Saimaa on suuri myös Euroopan mittakaavassa: edelle menevät vain Venäjän Laatokka ja Ääninen sekä Ruotsin Vänern. 14 850 kilometrin sokkeloinen rantaviiva on puolestaan Suomen ja koko maailman ykkönen. Saaria on niitäkin paljon, 13 710.
suurin järvi Euroopassa
suurin järvi maailmassa
2. Päijänne – 1 080 km2
Pinta-ala: 1 080 km2
Syvyys: Enimmillään 95 metriä
Sijainti: Lahden ja Jyväskylän välissä
Päijänne on paitsi Suomen toiseksi suurin järvi myös Kymijoen vesistön pääjärvi, joka laskee Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Pääkaupunkilaisille se on erityisen merkittävä, koska heidän juomavetensä virtaa Päijänteestä Päijännetunnelia pitkin.
Päijänteessä on Suomen sisävesien syvin kohta, 95,3 metriä. Syvyysvertailun toisella sijalla on Inarijärvi (92 m), kolmannella Suvasvesi (90 m), neljännellä Saimaa (86 m) ja viidennellä Toisvesi (85 m).
Kieli-ihmisen silmin Päijänne on mielenkiintoinen siksi, että sen nimen alkuperää ei tiedetä. Se ei ilmeisesti ole ruotsalaista, suomalaista tai saamelaista perua, joten sen ajatellaan olevan tuntematonta muinaiskieltä, joka on periytynyt uusia kieliä puhuneille asukkaille.
3. Inarijärvi – 1 040 km2
Pinta-ala: 1 040 km2
Syvyys: Enimmillään 92 metriä
Sijainti: Inarin kunnassa Lapissa
Suomen kolmanneksi suurin järvi Inarijärvi on 1 040 neliökilometrillään hieman Päijännettä pienempi. Se on maailman toiseksi suurin subarktisen ilmaston järvi maailmassa Kanadan Ison Karhujärven jälkeen. Se on myös Suomen suurin yhden kunnan alueella sijaitseva järvi.
4. Pielinen – 894 km2
Pinta-ala: 894 km2
Syvyys: Enimmillään 60 metriä
Sijainti: Pohjois-Karjalassa
Neljänneksi suurin järvi Pielinen (894 neliökilometriä) on Pohjois-Karjalan maakuntajärvi, joka sijaitsee Joensuun, Juuan, Nurmeksen ja Lieksan alueilla. Ukko-Kolin edustalla olevia Pientä-Hölöä ja Iso-Hölöä on kutsuttu Suomen katsotuimmiksi saariksi, sillä ne ovat osa Kolin huipulta avautuvaa kansallismaisemaa.
5. Oulujärvi - 887 km2
Pinta-ala: 887 km2
Syvyys: Enimmillään 38 metriä
Sijainti: Kainuussa
Oulujärvi yltää 887 neliökilometrillään järvirankingin vitossijaan. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, se ei sijaitse Oulun seudulla vaan Kainuussa. Järven laskujokena toimii Oulujoki, jonka jokisuulle perustettiin aikoinaan kauppapaikka eli Oulun kaupunki. Koska Oulujärvi on alueensa suurin järvi, se tunnetaan myös "Kainuun merenä".
Oulujärvellä on tiettävästi riehuneet Suomen sisävesien ainoat meri- tai tässä tapauksessa järvirosvot! 1860-luvulla pelätyt Kiveksen veljekset ryöstelivät järvellä liikkuneita matkalaisia ja ansaitsivat paikallisen Robin Hoodin maineen, sillä he jakoivat ryöstösaalistasan kotikylänsä asukkaille. Rötöstelyä jatkui muutama vuosi, kunnes kaksikko saatiin kiinni ja tuomittiin raipparangaistukseen.
Järvien merkitys Suomelle
Koska järviä on paljon ja ne peittävät ison osan Suomen kamarasta, ne ovat merkittäviä niin ekologisesti, taloudellisesti kuin kulttuurisesti.
Ekologinen merkitys
Suomen järvissä elää monipuolinen joukko kaloja, vesikasveja, hyönteisiä ja sammakkoeläimiä. Monien lintujen ruoanhankinta ja pesintä nojaa järviympäristöihin, jotka toimivat tärkeintä levähdyspaikkoina myös muuttolinnuille. Järvien rikkaus toi muinoin alueelle myös suomalaisten esi-isät tarjoamalla juotavaa ja syötävää.
Taloudellinen merkitys
Järvet ovat kautta historian tukeneet suomalaisten elinkeinoja, kuten kalastusta, vesiliikennettä, matkailua ja vesivoimaa. Tämä näkyy varsinkin suurissa järvissä: Päijänteen vesistö tarjoaa juomavettä pääkaupunkiseudulle, Saimaa puolestaan houkuttelee kymmeniä tuhansia matkailijoita vuosittain.
Kulttuurinen merkitys
Järvet symboloivat suomalaisuutta. "Tuhansien järvien maa" on Suomen kansainvälinen slogan, ja järvet ovat olennainen osa mökkeilyä ja suomalaisten luontoyhteyttä. Järvet on ikuistettu myös suomalaiseen kansallismaisemaan ja ne ovat inspiroineet niin kirjallisuutta, musiikkia kuin kuvataidettakin. Samaa voi sanoa tuntureista!
Järvien tila ja ilmastonmuutos
Koska järvet ovat tärkeitä, niitä on syytä suojella. Vesien tilaa arvioidaan Suomessa säännöllisesti, ja vedet mielletään yleisesti ottaen puhtaiksi. Vuoden 2019 arviossa 4 582 tarkastellusta järvestä 3 808 sai arvosanan hyvä tai erinomainen2.
Arvio koskee kuitenkin vain suurimpia vesistöjä. Todellisuus saattaakin olla hieman tilastoja karumpi, sillä pienet ja suljetut järvet kärsivät ihmisen toiminnasta eniten. Vesistöihin liittyvien ongelmien takana onkin lähes poikkeuksetta ihminen.
1700-luvulta eteenpäin vesiä alettiin muovata teollistumishuumassa ihmisten tarpeisiin. Koskia ja jokia perattiin tulvahaittojen vähentämiseksi, järviä laskettiin ja kuivattiin uuden viljelysmaan toivossa, ja virtoja valjastettiin myllyjen ja sahojen käyttöön.
Vesien heikkoon tilaan herättiin 1960-luvulla, jolloin iso osa jätevesistä laskettiin suoraan vesistöihin. Viimeisen 50 vuoden aikana kurssia on onnistuttu korjaamaan puhdistamoilla, jätevesijärjestelmillä ja tarkemmalla sääntelyllä, mutta järvet oireilevat yhä.
Isoimpien ongelmien joukkoon lasketaan muun muassa5:
Vesistöihin päätyy jätevesien ja talousvesien mukana fosforia ja typpeä, mikä lisää esimerkiksi kasvillisuutta ja sinileväkukintoja.
Suomen uhanalaisista lajeista 16,4 % elää rannoilla ja sisävesissä. Uhanalaisten lajien ahdinkoon vaikuttavat rehevöitymisen lisäksi muun muassa vieraspedot ja vesirakentaminen.
Vaikka vesistöjen tila on parantunut, kehitys on keskittynyt yksittäisiin järviin ja jokiin. Hidas eteneminen johtuu mm. laajasta maa- ja metsätaloudesta sekä vesirakentamisesta, jonka muutoksia on vaikea korjata.
Oma lukunsa on ilmastonmuutos, joka hidastaa kehitystä entisestään ja luo uusia ongelmia. Vesien lämpeneminen lisää sinilevää ja ajaa kylmää vettä suosivia kaloja ja kasveja muualle. Ilmastonmuutoksen arvioidaan lisäävän myös sateita, mikä tummentaa ja rehevöittää vesiä.
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa etenkin talviin: kun lunta ja jäätä on vähemmän, monien lajien elinympäristöt ovat vaarassa. Esimerkiksi saimaannorpan on vaikeampi rakentaa pesää, mikä lisää norppien poikasten eli kuuttien kuolemia.
Ilmastonmuutoksen onkin arvioitu uhkaavan yli 80 % Suomen sisävesi- ja rantaluontotyypeistä5. Samalla se heijastuu meihin sumeampana juomavetenä, rehevöityneenä mökin rantana tai suppeampana kalatarjontana.
Onneksi ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa! Jokainen meistä voi valita ilmastoystävällistä ruokaa, tarkastella omaa energiankulutusta ja liikkua vihreästi. Näillä ei mennä vielä kuuhun, mutta samalla voi patistaa päättäjiä ja liehuttaa ympäristölippua korkealla!
Lähteet
- GTK. Suomen järvien kehitys.
- Suomen Vesisäätiö. Tietoa Suomen vesistöistä ja niiden tilasta.
- Wikipedia. Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä.
- Yle Triplet. Tarinoita järviltä: Näin syntyivät Suomen järvet.
- Ympäristö.fi. Sisävesien ekologinen tila enimmäkseen hyvä.
Tiivistä tekoälyn avulla:
Piditkö tästä artikkelista? Jätä arvostelu!
Ladataan...
